”Tämä ei ole vastuullisuustehtävä” – Kestävä tulevaisuus tehdään koko organisaation voimin
Otsikon kommentti ei ole täysin tuulesta temmattu. Keskustellessani toimeksiannoista ja työtehtävien sisällöistä kyseinen lausahdus nousee aika ajoin esiin – ja kieltämättä hieman turhauttaa allekirjoittanutta.
Vastuullisuus sisältyy yhä useampiin tehtävänimikkeisiin.
Toimitusjohtaja, maajohtaja, myyntijohtaja, hankintajohtaja, logistiikkajohtaja, vastuullisuusjohtaja, viestintäjohtaja, vastuullisuuspäällikkö, myyntipäällikkö/KAM, ympäristöpäällikkö, projektipäällikkö…
Nopea vilkaisu meillä MUssa vuonna 2023 tehtyihin toimeksiantoihin herättää toivoa paremmasta kestävästä tulevaisuudesta niin yritysten johdossa kuin liiketoiminnoissakin. Kaikissa yllä olevissa positioissa yhdistävänä tekijänä on, että niissä tehdään työtä yrityksen ja asiakkaiden vastuullisuustavoitteiden eteen.
Vastuullisuus mukaan mittareihin ja palkitsemisjärjestelmiin
Alkuvuonna 2023 toteuttamamme vastuullisuusselvitys paljasti, että vastuullisuustyötä tehdään organisaatioissa uusien roolien ja tiimien alla. Sama kehitys on jatkanut kulkuaan.
Oma havaintoni vuodelta 2023 oli, että vastuullisen tuotantoketjun varmistaminen ja sen raportointiin valmistautuminen sai buustia erityisesti valmistavan teollisuuden alalla ja alihankintaa tekevien toimijoiden parissa. Keskusteluissa sivuttiin usein yritysten asiakkaiden tavoitteita, mutta myös rahoittajien asettamia ehtoja. Investoinnit ja muutostarpeet puhuttivat, toisaalta nähtiin mahdollisuus päästä toimittajana ns. niskan päälle ja pärjätä kilpailussa asiakkaista.
Sama trendi on jatkunut jo pidempään vähittäiskaupassa ja kuluttajabisneksessä, ja näkyy nyt myös entistä vahvemmin energiasektorilla ja rakentamisen alalla. Myös julkinen sektori nostaa päätään.
Riippumatta tittelistä, tehtävissä onnistumista mitataan ja niistä palkitaan nyt entistä useammin myös vastuullisuustavoitteiden näkökulmasta.
Keskustellessani asiakkaidemme kanssa voin jatkuvasti huomata, kuinka vastuullisuus kehittyy ja kasvaa nyt organisaatioiden sisällä. Tittelissä ei tarvitse lukea sanaa ”vastuullisuus” – työtä ja ennen kaikkea oppimista tapahtuu ja sitä halutaan tapahtuvan läpi organisaation. Etenkin, jos yrityksen liiketoiminnan ja strategian kulmakivenä ovat vastuullisesti tuotetut palvelut tai tuotteet, on jokaisella yhteisen tavoitteen lisäksi oma tehtävä ja tavoite vastuullisuuden saralla. Näiden tavoitteiden saavuttaminen on alkanut hiipiä myös palkitsemiseen.
Vastuullisuus koko organisaation tehtävänä
Tänä vuonna astui voimaan direktiivi kestävyysraportoinnin velvoitteista (kavereiden kesken CSRD) suurille listayhtiöille ja vuodesta 2025 vastuu laajenee koskemaan Suomessa yrityksiä, jotka täyttävät kaksi kolmesta kriteeristä: työllistävät yli 250 työntekijää, liikevaihto ylittää 40Meur, tai joiden tase on yli 20Meur.
CSRD:n tavoitteena on tuottaa parempaa ja läpinäkyvämpää tietoa yritysten liiketoiminnasta viranomaisille, kuluttajille ja pääomasijoittajille. Vaikka yritysvastuudirektiivin (CDDDD) käsittely EU:ssa siirtyikin, ei se poista CSRD:n tuomia velvoitteita ja vastuita.
Riittävä tiedonkeruu edellyttää sitä, että organisaatio on mukana kestävyystalkoissa ja että järjestelmät tukevat tätä työtä.
Monen suomalaisen pk-yhtiön asiakkaat kuuluvat jo CSRD:n piiriin. Nämä (suur)asiakkaat haluavat toimittajiltaan täsmällistä ja luotettavaa dataa ilmasto-, luonto- ja ihmisoikeusasioista olipa yritys sitten kooltaan kriteerit täyttävä tai ei. Hallituksen puheenjohtajan ja yrityksen toimitusjohtajan toimenkuvaan nousi CSRD:n myötä uusi vastuualue.
Tästäkin näkökulmasta organisaation tehtäväkuvauksia on luontevaa tarkastella ja kehittää edistämään vastuullisuustavoitteiden saavuttamista, mutta myös datan keruuta – ja toisaalta tarkastella tavoitteiden asettamista ja palkitsemismalleja näkökulmasta, jossa vastuullisuus on yksi tärkeä osatekijä.
Kaikissa yrityksissä oman vastuullisuustiimin rakentaminen ei ole välttämättä mahdollista. Resursseja tällaisen funktion rakentamiseen ei välttämättä ole. Vastuullisuustyötä tulee silti koordinoida ja etenemistä organisaatiossa seurata keskitetysti. Onneksi myös järjestelmät kehittyvät ja tukevat niin työn hallinnointia, kuin myös tiedonkeruuta.
Hallituksen ja johdon asenteilla on iso merkitys vastuullisuustyön eteenpäin viemisessä. Voi olla hyvä idea ottaa hallitustyöskentelyyn mukaan osaaja, joka pystyy tuomaan strategista ymmärrystä ja näkemystä vastuullisuuskysymyksiin ja -päätöksiin.
Kuinka vastuullisuustyö on sisällytetty tehtävänkuviin omassa organisaatiossasi? Millaista lisäarvoa vastuullisuusosaaminen tuo johtoryhmä- ja hallitustyöskentelyyn?
Jatketaan keskustelua LinkedInissä >>
P.S. Lukusuositus kevääseen: Kaisa Kuritun ja Lea Rankisen Menesty kestävästi.
Teksti: Tarja Oinonen