Yrityksen menestys vaatii hallituksen digiosaamista

Aikaisemmin ensimmäinen neuvo menestyvälle yrittäjälle kuului: valitse itsellesi kunnon kirjanpitäjä. Nykyään ohje kuuluu: valitse itsellesi hyvä digijohtaja. Operatiivisessa toiminnassa ja johtoryhmätasolla digitaalinen osaaminen onkin suomalaisissa yrityksissä vähintään kohtuullista. Eniten kehitettävää löytyy pienten ja keskisuurten yritysten hallituksista, joihin tarvitaan lisää digitaalisen liiketoiminnan osaamista. 

Monilla toimialoilla digitaalisuus ei ole enää tuki perusbisnekselle, vaan se on laajemman ja kannattavamman liiketoiminnan mahdollistaja. Viimeistään koronaviruspandemian aikana digitaalisuudesta ja digitaalisesta liiketoiminnasta on tullut välttämättömyys, jota yksikään yritys ei voi enää sivuuttaa. Etätyö on pakottanut ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja ja järjestelmiä. Kuluttajamyynnissä aiemmin kivijalkamyymälöihin nojanneet yritykset ovat joutuneet kehittämään digitaalisia myynti- ja jakelukanavia perinteisten rinnalle. Myös b2b-myynnissä on siirrytty digitaalisiin kanaviin. Samalla vaatimukset digitaalisen markkinoinnin osaamiselle ovat kasvaneet huomattavasti, kun perinteiset messut ja verkostoitumistapahtumat ovat poissa valikoimasta. 

Digimurros aiheuttaa vaatimuksia myös yritysten hallituksille. Mercuri Urvalin keväällä 2021 tekemässä selvityksessä pk-yritysten toimitusjohtajien ja hallituksen yhteistyöstä nousi esiin toimitusjohtajien toivomus, että hallituksiin saataisiin lisää monimuotoisuutta ja erilaista osaamista. Myös yritysjohtajien näkemyksiä ja kokemuksia PK-yritysten, eli alle 250 henkilöä työllistävien yritysten, hallitustyöskentelystä luotaavassa kauppakamarien PK-hallitusbarometrissa nousi esiin sama viesti. Maaliskuussa 2021 tehtyyn kyselyyn vastasi 804 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Jopa 40 prosentissa yrityksistä johto koki, ettei hallituksessa ole riittävää osaamista yrityksen tulevaisuuden haasteiden kannalta esimerkiksi teknologisen murroksen osalta.

Mielestämme hallitusten jäseniä valittaessa myös pk-yrityksissä pitäisi löytyä rohkeutta ja uskallusta nostaa hallituksiin ihmisiä, joilla on strategista näkemystä digitalisaation toteutumisesta tulevaisuudessa ja kykyä katsoa eteenpäin vuosien päähän, ellei jopa pidemmälle.  

Hallitusten jäsenten valinnat ammattimaistuvat

Periaatetasolla vallitsee varsin selvä yksimielisyys siitä, että yrityksen hallituksessa tarvitaan erilaista täsmäosaamista. Hallituksen kokoonpano tulee miettiä tarkasti ja rakentaa sellaiseksi, että hallituksen jäsenten erilaiset osaamisprofiilit täydentävät toisiaan. Perinteisesti hallituksen jäsenet on pk-yrityksissä hankittu omista verkostoista: tutuista ja tutuntutuista. Tällöin hallitukset muodostuvat yleisosaajista ja kyseisen toimialan operatiivisessa johdossa meritoituneista henkilöistä. 

Digitaalisen liiketoiminnan ja digitaalisen transformaation haasteiden selättämiseksi hallitusten jäsenten valinnan tulisi olla nykyistä ammattimaisempaa. Tänä päivänä yritykset panostavat jo paljon johtoryhmän jäsenten suorahakuihin, mutta hallitusten muodostamisessa tässä on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Menestyvän johdon ja hallitusten jäsenten valintojen onnistumiseen pystytään merkittävästi vaikuttamaan kattavalla ja tuoreella kandidaattimarkkina-analyysillä.

Hallituksilta vaaditaan rohkeutta uudistua

Jotta digitaalisen liiketoiminnan osaajia saadaan hallituksiin lisää, tarvitaan sekä työntöä että vetoa. Yrityksiltä vaaditaan rohkeutta valita hallituksiin oikeita digiasiantuntijoita, vaikka nämä poikkeaisivatkin aiemmasta hallitusjäsenen profiilista. Ideaalikandidaatteja ovat johtajat, joilta löytyy strategista näkemystä ja jotka hallitsevat yrityksen liiketoiminnan ja sen tunnusluvut, minkä lisäksi heillä on näyttöjä ja kokemusta digitalisaation hyödyntämisestä bisneksessä. 

Toisaalta näiden digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijoiden pitää myös haluta tulla hallituksen jäseneksi. Tämä ei ole itsestäänselvyys, etenkin jos hallituskandidaatille syntyy vaikutelma, että yrityksellä ei ole todellista halua ja rohkeutta uudistua. Samoin kuin vastuullisuus, digitaalisuuskaan ei saa olla pelkkä muodon vuoksi yrityksen strategiaan lisätty alaotsikko. 

Sekä vetoa että työntöä voidaan ensivaiheessa lisätä myös neuvonantajaroolia hyödyntämällä. Neuvonantajan roolissa digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijat voivat tukea hallituksen työtä ja samalla molemmat osapuolet voivat arvioida edellytyksiä ja kiinnostusta varsinaiseen hallitustyöhön. Neuvonantajaroolissa ei ole juridista vastuuta toisin kuin hallituksen jäsenenä. Toisaalta varsinaisen hallituksen jäsenen roolissa sitoutuminen yritykseen ja panos sen kehittämiseen on varmasti suurempi, joten neuvonantajatehtäviä kannattaa hyödyntää vain lyhytaikaisena välivaiheena. 

Oman haasteensa kyvykkäiden hallitusammattilaisten mukaan saamiselle voi muodostaa se, että pk-yrityksissä hallitustyöskentelystä maksettavat palkkiot ovat pieniä, eikä niitä välttämättä makseta edes yrityksen ulkopuolisille jäsenille. Kauppakamarien PK-hallitusbarometrin mukaan näin oli joka kuudennessa yrityksessä, jonka hallituksessa oli ulkopuolisia jäseniä.

Asiantunteva hallitus on omistajan etu

Monesti yritysten hallitukset muodostetaan omistajien edustajista. Tämä on tyypillistä erityisesti perheyrityksissä, mutta sitä esiintyy myös yrityksissä, joissa on ulkopuolisia omistajia. On hyvä kysyä, löytyvätkö oikeat hallituksen jäsenet aina omistajien taholta, vai pitäisikö hallitukseen valita juuri kyseiseen tilanteeseen ja liiketoimintaan sopivat asiantuntijat ja osaajat. 

Hallituksen tehtävähän on kasvattaa omistaja-arvoa. Omistajilta tulisi löytyä halua ja uskallusta tarkastella hallituksen kokoonpanoa monipuolisemmin. Hyvä tavoite on, että hallituksen muodostavat parhaat mahdolliset osaajat. Tämä ajaa myös omistajan etua enemmän kuin oma nimellinen edustaja hallituksessa. 

Lue lisää Mercuri Urvalista ja palveluistamme kotisivuiltamme,
www.mercuriurval.com

Teksti: Esko Oja & Jesse Kannosto