Arvopohdinta auttaa löytämään merkitystä
Me olemme viime aikoina käyneet arvokeskusteluja, pureskelleet miten arvomme – globaalisti yhteiset – näkyvät arjessamme ja toiminnassamme. Kuinka ne puhuttelevat minua, yksittäistä työntekijää yhdessä kaupungissa ja tiimissä. Mistä tiedän, että toimin arvojen mukaisesti? Miksi tällainen keskustelu on tärkeää?
Arvot ovat kivijalka, jolle rakennan työntekijyyttäni.
Ne kuvastavat merkittäviä asioita, toimintatapoja joihin haluan sitoutua. Helposti oletan, että ne ovat itsestäänselvyyksiä myös muille. Olen sitä ikäpolvea, jolle työn tekeminen sinänsä on jo jonkinlainen arvo. Minulle työn merkitys tulee siitä, että voin kehittyä, oppia ja olla asiantuntija omalla alallani.
Merkityksellisyys on sana, jota viime aikoina on toistettu paljon siinä yhteydessä, kun puhutaan työstä. Halutaan tehdä työtä, jolla on merkitystä. Halutaan kokea merkityksellisyyttä omassa roolissa. Merkityksellisyys muodostuu siitä, mille me itse kukin annamme merkitystä. Se ei ole mikään työnantajan työlle liimaama arvolappu.
Meidän arvomme tai asiat, joita työssä ja työyhteisössä korostamme eivät ole erityisiä tai erinomaisia sinänsä. Ne kuitenkin yhdistyvät mielessämme työhyvinvointiin ja työviihtyvyyteen. Ne merkitsevät meille jotain tärkeää. Jotain johon voi sitoutua. Jotain joka saa meidät viihtymään ja kiinnittymään työhön ja yhteisöön. Ja toisaalta piirrämme rajoja niiden kautta, mikä ei ole meille sopivaa, millaista emme halua.
Viktor Frankl kuvaa logoterapeuttisen teorian kautta ihmistä, joka kärsii siitä, ettei elämällä, asioilla tunnu olevan merkitystä. Hän tuntee elävänsä kuin tyhjiössä, irrallisena. Hän kyseenalaistaa, turhautuu ja kyynistyy. Työyhteisössä sellainen näkyy heikkenevänä tuloksentekokykynä ja viihtymättömyytenä. Se voi olla heijastusta arvoristiriidasta. Joko oma tai organisaation arvomaailma on muuttunut, eikä yhteistä säveltä enää tunnu löytyvän. Jos mahdollisuutta avoimeen keskusteluun asioista ei ole, vastauksia ei tule ja turhauma syvenee. Tietoinen sitoutuminen päämäärään tai arvoon puolestaan antaa mielellemme käskyn alkaa käsitellä vastaan tulevaa tietoa eri tavalla kuin ennen. Se muuttaa sitä, miten näemme tulevat tilanteet ja todellisuutemme siitä hetkestä eteenpäin. Kun pohdimme yhteisiä arvoja ja niiden tuloksena syntyviä toimintatapoja ja käyttäytymistä, voimme myös tietoisesti ja tiedostamatta alkaa käyttäytyä uudella tavalla. Lisätä omaa ja toisen viihtyvyyttä työssä ja työpaikalla, luoda parempia työn tekemisen edellytyksiä, ja nostaa rima sille tasolla missä haluamme sen pysyvän.
On tärkeää aika ajoin muistuttaa mieleen niitä asioita, joilla on työssä merkitystä. Ja pitää niistä kiinni. Johtamisella on iso vaikutus. Monessa työyhteisössä puhutaan johtajatyhjiöstä. Tällöin johto ei tuota merkityksiä asioille, joita tehdään. Tai työntekijän vaikutusmahdollisuudet ovat pienet ja oma rooli koetaan vain pelinappulana. Johtajan tehtävä on viestiä mikä on tärkeää, miksi me teemme ydintehtäväämme, mihin meitä kannustetaan ja mistä palkitaan. Viestintä on aina kahdensuuntaista, siihen liittyy myös mahdollisuus keskustella, antaa palautetta ja vaikuttaa sen avulla.
Jokainen kaipaa arvostusta ja palautetta työstään sekä mahdollisuutta vaikuttaa työn tekemiseen. Haluamme tulla kuulluiksi ja nähdyiksi. Palautteen kautta työmme ja panoksemme saa merkityksen. Olemme tärkeä osa kokonaisuutta, ja saamme kokea yhteenkuuluvuutta. Mistä työn merkitys sinulle tai minulle tulee, sitä on hyvä ja mukava pysähtyä välillä pohdiskelemaan yhdessä työkaverien kanssa. Tai vaikkapa lomalla, kun saa vähän etäisyyttä arjen aherrukseen, istahtaa kannon nokkaan, nostaa katse vesille tai tuntureille, ja tutkailla tuntojaan.
Teksti: Seija Malmi
Seija Malmi on yksi Mercuri Urvalin tiiminvetäjistä ja tehnyt yli 10 vuoden uran yrityksessämme. Seijalla on laaja asiakaspinta kulttuuri-, koulutus- ja asiantuntijaorganisaatioissa. Johtamisen haasteet ja organisaatioiden kehittäminen ovat vahva innostuksen lähde Seijan työssä. Hänen mielestään onnistuneet johtajavalinnat saavat organisaation kukoistamaan ja hyvä johtaja luo avointa dialogista kulttuuria ympärilleen. Seija myös coachaa ja valmentaa johtotehtävissä olevia. Ennen Mercuri Urvalia Seija on työskennellyt Accenturella ja Helsingin yliopistossa. Monipuolinen liikunta, dekkarit ja kokkaaminen antavat mukavaa tasapainoa konsultin elämään.