Energiamurros pakottaa energiayhtiöt uudistumaan ja hallituksen tulee kehittyä yhtiön mukana
Käynnissä oleva energiamurros kiihdyttää energiayhtiöiden strategiamuutoksia ja suuntaa käännetään entistä vahvemmin päästöttömän energiantuotannon vauhdittamiseen. Haastattelimme loppuvuonna 2020 yhdeksää suomalaisen energiayhtiön puheenjohtajaa hallitustensa strategiatyöstä.
Millaisia haasteita energiayhtiöt ovat kohdanneet hallitustyössä ja mihin kaivataan muutosta?
Hallitustyössä tasapainotellaan strategian ja poliittisten agendojen välillä
Energiamurros ohjaa yhtiöitä muovaamaan strategioita uuteen uskoon. Moni haastattelemamme puheenjohtaja kertoi yhtiön tulevaisuuden suunnan määrittelyn ja kasvun suuntaamisen olleen hallitustyön tärkeimpiä agendoja viime vuosina. Tulevina vuosina päivitettyjä strategioita aletaan valtaosassa yhtiöistä jalkauttaa.
Käytännössä päätökset näkyvät esimerkiksi investointeina uusiutuvaan energiaan ja teknologiaan. Yhtiön taloudellista tilannetta seurataan jatkossakin ensisijaisesti strategiatyön kautta.
”Viime vuoden iso pääteema oli strategia. Nyt jatketaan jalkauttamisella ja taloudellisen suorituksen parantamisella. Tulemme tekemään määrättyjä mittavia investointipäätöksiä tulevista energian tuotantomalleista.”
”Tärkein teema vuonna 2020 oli oikean strategian valinta ja päivittäminen. Meillä se on tuotannon vieminen kohti päästötöntä energiaa taloudellisesti kannattavalla tavalla.”
Muutamiin puheenjohtajien edustamiin yhtiöihin oli vuoden 2020 aikana valittu uusi toimitusjohtaja.
Myös uuden hallituksen sisään ajaminen ja yhtiön kulttuurin muutokset mainittiin vuoden tärkeimpinä keskustelunaiheina.
Kunta- ja kaupunkiomisteisten energiayhtiöiden hallitukset koostuvat usein suurelta osin kuntapäättäjistä. Omistajaohjauksen teemat nousivat esiin lähes kaikissa haastatteluissa. Valtaosa puheenjohtajista kertoi ohjauksen sujuvan rutiininomaisesti ja sopivalta etäisyydeltä.
Osa puheenjohtajista kuvaili hallituksen jäsenten poliittisten agendojen ja uudistetun strategian välillä tasapainottelun tuovan toisinaan haasteita hallitustyöhön. Yhtenä ongelmakohtana pidettiin koettua ristiriitaa pitkäjänteisten investointien ja yhtiön tuottavuuden välillä. Esimerkiksi hiilineutraalius ja vihreän kunnan maine olivat yhtiöille tärkeitä tavoitteita, mutta välillä näiden koettiin käytännössä hukkuvan hallitusten jäsenten politikoinnin jalkoihin. Useat haastateltavista toivoivat hallitustensa jäseniltä vahvempaa kykyä toimia taloudellisen yhtiön eduksi ja vastata liiketoiminnan haasteisiin. Eräs puheenjohtajista peräänkuulutti omistajaohjaukseen selkeämpiä pelisääntöjä, jotta päätöksenteko olisi helpompaa.
Kuilu käytännön ja teorian välillä – tarvittava pätevyys löytyy harvoin hallituksen sisältä
Puheenjohtajat nostivat keskusteluissa esiin hallituksen jäsenten pätevyyden merkityksen. Puheenjohtajat kertoivat pitävänsä tärkeinä talouden, teknologian ja energia-alan asiantuntemusta sekä hallituksen jäsenten riittävää koulutustasoa. Liiketoiminta-alan ymmärrystä ja aiempaa kokemusta hallitustyöstä tai esimerkiksi toimitusjohtajana toimimisesta pidettiin merkittävinä etuina.
”Energia-alan osaaminen ja taloudellisen liikkeenjohdon osaaminen voisivat tuoda lisäarvoa toimitusjohtajalle ja yhtiön päätöksentekoon.”
Toimiva ja tehokas hallitus koostuu asiantuntijoista, jotka ymmärtävät paitsi hallitustyön perusperiaatteita, myös käynnissä olevaa energia-alan murroskautta. Käytännössä monen yhtiön hallituksen tilanne poikkeaa kuitenkin optimaalisesta.
Useimmilla haastateltavilla puheenjohtajilla oli selkeä kuva siitä, millaisista taustoista tulevat hallitusjäsenet toisivat yhtiölle eniten arvoa, mutta he myönsivät tilanteen poikkeavan tästä käytännössä. Selkeä omistajastrategia ja yhtiöt tavoitteet auttavat ohjaamaan hallituksen toimintaa, jolloin hallituksen jäsenten valinnassa voidaan kehittyä eri liiketoiminnan osaamisalueisiin. Osa haastateltavista kertoi yhtiön hallituksen koostuvan kokonaan tai suurimmalta osin poliittisesti valikoituneista jäsenistä. Perinteisesti hallituksen jäsenet nimitetään osana kunnallispoliittisten virkojen jakoa.
”Hallituksessa ei ole yhtään asiantuntijan paikkaa. Kaikki asiantuntijataustaisetkin jäsenet tulevat hallintoneuvoston myllyn kautta”, kuvaili eräs haastateltava.
”Kaikki jäsenet ovat poliittisesti valittuja.”
Vain muutamissa hallituksissa asiantuntijajäseniä oli tietoisesti valittu hallitukseen. Yleisimmin asiantuntijuuden kuvailtiin pohjautuvan henkilöiden työhistoriaan.
Osa vastaajista kertoi haastatteluissa toivovansa hallitukseensa enemmän sellaisia jäseniä, jotka hahmottavat yrityksen talouden kokonaisvaltaisesti.
”Välillä otetaan kantaa yksittäisiin asioihin ymmärtämättä vaikutusta pitkän ajan kannattavuuteen tai yrityksen menestykseen. Näissä tilanteissa korostuu etenkin yrityksen suuri vastuu tuoda hallitukselle relevanttia dataa päätöksentekoon.”
Edelläkävijäyritys tarvitsee tuekseen vahvan ja osaavan hallituksen
Moni puheenjohtaja toivoi hallitukseensa jäseniltä enemmän aktiivisuutta ja halua paneutua yrityksen toimintaympäristöön. Eräs haastateltava kuvaili hallitustaan keskustelevaiseksi, mutta liian puheenjohtajavetoiseksi. Toisaalta hallitukset näyttävät jättävän yhtiön toiminnan johtamisen vahvasti toimitusjohtajan harteille, sillä kukaan haastateltavista ei nostanut keskusteluissa esiin johtamiseen liittyviä teemoja.
”Helposti luotetaan siihen, että toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja ovat valmistelleet asiat huolellisesti – eli oma rooli on vähäisempi kuin voisi olla.”
Vaikka energiamurros tuo yhtiöt haasteiden eteen, muutos luo myös tilaisuuden astua kilpailijoiden edelle ja luoda uutta liiketoimintaa investoimalla puhtaampaan teknologiaan. Edelläkävijänä toimiva energiayhtiö tarvitsee taustalleen vahvan ja toimeliaan hallituksen, joka koostuu liiketoiminnan alan asiantuntijoista.
”Mielestäni poliittisin perustein tapahtuvat nimitykset pitäisi lopettaa. Vaikka kunnat valitsevat hallitukseen jäseniä, pitää valintaperusteina olla osaaminen ja pätevyys.”
”Energiayhtiön hallitus ei ole mikään kunnallinen energialautakunta.”
Teksti: Kari Hausen