Korona-aika lisää kysyntää johtajille, viestijöille ja digitalisaation tuntijoille

Kun koronapandemia vasta valtasi jalansijaa maailmassa maaliskuussa 2020, moni kuvitteli, että vuoden päästä olemme palanneet jo normaaliin. 

Kirjoitimme viime kesäkuussa johtamisen kasvaneesta merkityksestä ja ominaisuuksista, joita koronapandemian aikaansaamissa muutoksissa tarvitaan. Näistä uudenlaisista työnteon ja johtamisen tavoista on nyt tullut uusi normaali. Vaikka työn tekeminen tulee osittain palaamaan toimistoympäristöön, suuri osa etätyöhön kykenevistä suomalaisista jatkaisi osittaista etätyötä mielellään myös tulevaisuudessa. Pandemia-ajan jälkeen palaamme siis uuteen, erilaiseen normaaliin.

Kokosimme yhteen muutamia tutkimustuloksia siitä, kuinka koronapandemia on vaikuttanut johtamiseen, työhyvinvointiin ja työntekijöiden liikkuvuuteen.

työnhaku korona-aikana

Läsnä oleva johtaja menestyy

Läsnäolo ja työyhteisön kulttuurin ylläpitäminen ovat seikkoja, josta moni ei halua työssään tinkiä. Työn turvallisuutta on pyritty parantamaan viimeisen vuoden aikana välttämällä ihmiskontakteja, ja samalla automaatio ja tekoäly ovat kehittyneet ja yleistyneet työelämässä merkittävästi. Samaan aikaan parhaina johtajina pidetään läsnä olevia, luovia ja yhteistyökykyisiä yksilöitä. Johtajalta vaaditaan etätyöaikana uudenlaista herkkyyttä, jotta kommunikaatio yksilöiden ja työyhteisön välillä säilyy aitona ja eteenpäin ajavana.

Korona-ajan johtamisen menestyksen avaimiksi kuvaillaan läpinäkyvyyttä, luovuutta ja päättäväisyyttä. Kriisin aikana menestyvät erityisesti ne johtajat, jotka ovat avarakatseisia uusille innovaatioille ja toimintatavoille. Muutamat tutkimukset ovat osoittaneet erityisesti naisjohtajien menestyneen pandemia-aikana erinomaisesti.

Pandemia-aikana opitut etätapaamistavat jäänevät elämään myös tulevaisuudessa, ja esimerkiksi työmatkailun ei odoteta palaavan yhtä vilkkaaksi kuin koronaa edeltäneenä aikana. Monelle työyhteisölle matkailun vähentäminen voi käytännössä tarkoittaa enemmän läsnä olevia johtajia.

Millaisia taitoja pandemia-aikana tarvitaan?

Viime vuoden lopussa tehdyn tutkimuksen mukaan vuoden 2020 aikana mainostettiin aiempaa vuotta enemmän avoimia ylemmän tason työtehtäviä suhteessa muihin. Korkea vaihtuvuus johtotason tehtävissä selittyy kahdella pandemia-ajan ilmiöllä. Suhteessa moniin muihin työtehtäviin, johtotason tehtäviä voidaan hoitaa menestyksekkäästi myös etänä – tai jopa sulkutilan aikana. Toisaalta johtamisen vaatimukset ovat kriisitilanteessa korkealla ja yritykset ovat jatkuvassa tiukassa paikassa. Tehtävässään huonosti menestyvä johtaja laitetaan herkästi vaihtoon.

Koronavirus ei siis suinkaan ole pysäyttänyt työpaikkojen vaihtuvuutta ja erityisesti johtoasemaan pyrkivillä on haastavan tilanteen myötä oivallinen tilaisuus näyttää kyntensä.


Korona aika on lisännyt paitsi johtajien liikkuvuutta, myös kriisiviestinnänä, digikehityksen ja logistiikan alojen ammattilaisten rekrytointeja.

Picture38.jpg

Johtamistaitojen lisäksi muun muassa tieto- ja viestintäteknologian taitojen sekä viestinnän ja markkinoinnin osaajien kysyntä oli vuonna 2020 kasvussa. Tiukassa paikassa yritykset tarvitsevat paitsi ketterää johtajaa, myös kykyä kriisiviestiä ja markkinoida aiempaa aggressiivisemmin.

Etätyön myötä vauhdilla eteenpäin harpannut digitalisaation kehitys vaatii uudenlaista osaamista kentälle, minkä vuoksi muun muassa ohjelmointi, ongelmanratkaisu ja palvelukehitys ovat olleet kuluneen vuoden aikana kasvavan kysynnän taitoja. Logistiikan ala on yksi harvoja, joita pandemia ei ole kurittanut yhtä kovalla kädellä kuin montaa muuta. Sujuvan liiketoiminnan turvaamiseksi rekrytoinnit, joissa korostuu logistiikan ja arvoketjujen hallinnan osaaminen ovat olleet vuoden aikana kasvussa.


Johtamisen ja henkilöstön kehittämisen palveluidemme avulla varmistat, että yrityksenne on aina askeleen edellä.

TUTUSTU MERCURI URVALIN PALVELUIHIN >>

Edellinen
Edellinen

Energiamurros pakottaa energiayhtiöt uudistumaan ja hallituksen tulee kehittyä yhtiön mukana

Seuraava
Seuraava

Jokaisella organisaatiolla on brändi työmarkkinoilla – hyvässä tai pahassa