Johtaja, seurataanko sinua?
Johtamisesta on kirjoitettu lukemattomia kirjoja. Johtamiskoulutusta järjestetään ryhmille ja yksilöille. Tämä osoittanee, että johtaminen on vaikeaa, hyvällä johtamisella on merkitystä ja ettei johtamisosaamista ole koskaan liikaa.
Tutkimusten mukaan työntekijöiden suoriutuminen on noin 20 prosenttia parempaa ja työtyytyväisyys noin 50 prosenttia korkeampaa työntekijöillä, jotka kokevat että heillä on hyvä esimies (mm. Uhl-Bien, 2003).
Kysyttäessä missä päin maailmaa tahansa, mikä on työpaikan suurin ongelma, on vastaus 70 prosentin todennäköisyydellä lähin esimies (Hogan & Kaiser, 2005).
Hyvä johtajuus mitataan organisaation tuloksissa
Hyvästä johtajuudesta löytyy monta määritelmää. Me Mercuri Urvalissa näemme, että hyvä johtaminen mitataan tulosten kautta. Se, miten johtaja pystyy rakentamaan ja ylläpitämään organisaatiota sekä ohjaamaan sitä toivottuihin tuloksiin. Mielestämme hyvä johtaminen mitataan nimenomaan siitä, miten organisaatio menestyy, ei siitä miten johtaja-nimikkeellä oleva henkilö menestyy. Erotus on tärkeä, koska nämä asiat eivät korreloi (Kaiser et al, 2008).
Johtaminen edellyttää seuraajia. Sinusta ei voi tulla hyvää johtajaa ennen kuin sinua halutaan seurata. Tämä pätee hyvin tämän päivän työelämässä, jossa johtajalta edellytetään enemmän leadershippiä ja vähemmän manageerausta. Ihmisiä pitää enenevässä määrin johtaa kuten joukkoa vapaaehtoisia, ei alaisia.
Kenelle tahansa voi antaa tittelin johtaja, mutta se ei tee hänestä johtajaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Toisaalta taas monet, joilla ei ole muodollista johtaja-asemaa, saattavat osoittaa todellista johtajuutta. Johtajan tunnistaa kyvystä vaikuttaa ja saada aikaan muutosta. Muutoksen aikaansaamiseksi ja menestyvän organisaation rakentamiseksi johtajan pitää pystyä luomaan ja viestittämään visio ja tavoitteet, sitouttaa joukkonsa tavoitteiden saavuttamiseen ja toteuttaa konkreettiset toimenpiteet. Johtajan pitää saada organisaatio tekemään työtä yhteisten päämäärien eteen. Kysehän on siitä, mitä organisaatio saa aikaan - ei siitä, mitä yksittäinen johtaja saa aikaan.
Johtamisominaisuuksia voidaan arvioida
Hyvä johtaminen vaatii johtamisominaisuuksia. Muun muassa eräs 62 eri kulttuuria kattava tutkimus osoittaa, että tarvittavat johtajaominaisuudet ovat pitkälti universaalit (House 2004). Ominaisuuksien lisäksi tarvitaan oikeaa kokemusta ja osaamista, motivaatiota sekä kognitiivisia kykyjä. Johtamisominaisuuksia voidaan arvioida, ja sen pohjalta voidaan ennustaa, kuinka henkilö tulee menestymään johtajana. On toki muistettava, ettei johtaminen tapahdu tyhjiössä, vaan on aina riippuvainen organisaation puitteista. Menestyksen saavuttamiseksi tulee tietää mitä organisaation pitää tehdä, ja se, miten johtaja saa organisaation tekemään juuri niitä oikeita asioita.
Valitettavasti myös kyseenalaiset johtajaominaisuudet voivat toimia. Muun muassa The Leadership Quarterlyssä on vuodelta 2006 artikkeli, jossa kuvataan kuinka narsistinen johtaja voi viedä organisaation erinomaisiin tuloksiin. Johtaminen ja ihmisten johtamisominaisuudet ovat monimutkainen ilmiö. Siinä lienee syy johtamiskirjallisuuden suosioon.
Teksti: Karl-Johan Kronberg
Karl-Johan Kronberg, eli tuttavallisemmin KJ, on Mercuri Urvalin toimitusjohtaja. KJ on ollut alalla lähes 20 vuotta ja erikoistunut johdon rekrytointeihin, valintoihin sekä coachaukseen. Hänen osaamisaluettaan ovat myös organisaatioiden erilaiset muutosprosessit. Vuosina 2006 – 2012 KJ toimi Mercuri Urval Internationalin palveluksessa vastaten mm. kansainvälisestä liiketoiminnasta. Työn vastapainoksi harrastuksena on kuntourheilu, erityisesti pyöräily sekä maantiellä että maastossa. ”Yksinkertaisen ihmisen yksinkertaista hommaa – tarvitsee vain pyörittää jalkoja mahdollisimman lujaa.”