Johtajan katse suuntautuu eteenpäin
Näinä aikoina, kun ajatuksemme keskittyvät korona-viruksen seurauksista selviämiseen, nähdään ajatus johtajuudesta myös kirkkaammin. Katseemme on kiinnittynyt presidentin vakaviin sanoihin ja pääministerin jämäkkään viestintään. Entäpä arjen johtajamme ja esimiehemme? Johtajan tehtäviin kuuluu kaikki ennakoinnista viestintään, työntekijöiden hyvinvoinnista ja sitouttamisesta huolehtimiseen ja yrityksen keulakuvana toimimiseen, mutta suurimpia hänen kohtaamiaan haasteita on edelleen yrityksen menestys.
Kun uutiset lomauttamisista ja irtisanomisista alkavat saavuttaa meitä yhä tiheämpänä uutisvirtana, johtajat pohtivat yritysten tulevaisuutta, selviämistä taantumasta mahdollisimman kilpailukykyisinä. Johtajan tulee tehdä kipeitä päätöksiä, jotta tulevaisuus on turvatumpi. Kasvupuhe on muuttunut selviytymispuheeksi. Johtajan avaintehtävä on kuitenkin yrityksen menestys, ja se perustuu kasvuun. Yrityksen on menestyttävä kaikkina aikoina, ja johtajan tulee olla kasvuorientoitunut, vaikka tilapäisesti huonoja aikoja eletäänkin.
“Olen kasvuhakuinen ja minusta yrityksen pitää kasvaa, jotta se pysyy hengissä. On innostavaa olla sellaisessa firmassa töissä, joka menee eteenpäin. Se tekee johtajan työstä mielenkiintoista.”
Näin totesi eräs haastattelemani johtaja vielä joku aika sitten. Eteenpäin on mentävä, vaikka muutokset maailman tilanteesta koskettavat. Digitalisaation ja entistä globaalimman kilpailun kaltaiset muutokset ovat kasvun mahdollistajia. Poikkeustilanne muuttaa tapojamme toimia, ja samalla luo tilaa uudenlaiselle yritystoiminnalle ja pakottaa pois kaavamaisesta ajattelusta ja johtamisesta. Päivittäin näkee myös hyviä uutisia siitä, kuinka tuotantolinjastoja muutetaan tuottamaan ajan tarpeisiin uusia hyödykkeitä tai millaisia digiloikkia tehdään esimerkiksi opetuksen saralla. Sekä yritykset että yksilöt sopeutuvat nyt nopeasti muutokseen. Sanontahan kuuluu, että pakko on paras opettaja.
Strategiatyön merkitys korostuu epävarmuuden aikana, ennustaminen on vaikeaa, mutta joku suunta on nähtävä. Johtaja luotsaa joukkoaan kuin kapteeni laivaa, on navigoitava sumunkin keskellä. Johtajan on hahmotettava riskien määrää ja tunnistettava uusia väyliä. Henkilöstön on voitava luottaa siihen, että johdon katse on eteenpäin. On löydettävä markkinoille uudenlaisia ratkaisuja. On tehostettava ja ajateltava tekemistä uusiksi. Johtajan on nostettava katseensa operatiivisista asioista visioon ja strategiaan, tällöin asiat saavat oikean perspektiivin ja liikettä. Tulevaisuususkon luominen kriisinkin keskellä luo vakautta. Vaikka toisella silmällä vahditaan päivän kuluja ja tuottoja, on toisella katsottava kauemmas.
Kyvykkyydet esiin
Milloinkaan ei tule unohtaa satsausta oikeaan osaamiseen ja tulevaisuuden kompetensseihin. Kasvuhakuiseen ajatteluun liittyy läheisesti uudenlaisen osaamisen kasvattaminen. Huippuluokan osaamista tarjoava yritys pystyy palvelemaan asiakkaitaan tehokkaammin – ja tuottaa näin parempaa tulosta. Henkilöstön osaamistaso on avainasemassa liiketoiminnan kasvun ja tuloksen tekemisen kannalta.
Aikana, jolloin lomautukset tai irtisanomiset lamauttavat organisaatiota, on erityisen tärkeää, että johtaja tunnistaa organisaationsa potentiaalin, uudistamishaluiset ja kehittymisintoiset henkilöt, ja kasvattaa laaja-alaisesti ja asiakkaan liiketoiminnan kannalta ajattelevia työntekijöitä. Kasvu syntyy vain oikeiden ihmisten kautta ja johtamalla heitä sopivien haasteiden ja tavoitteiden avulla.
Tuotekehitys ja uusien toimintamallien rakentaminen edellyttää avointa ajattelua. Ketterämpiä ja tehokkaampia prosesseja täytyy työstää, jotta olemme kilpailukykyisempiä. Mikäli korona-aika saa meidät hyytymään, on nousun tapahduttava rohkeasti ja ripeästi. Jokaisen johtajan on vakavasti mietittävä, tapahtuuko se entisellä organisaatiolla samojen ihmisten voimin, vai vaihdetaanko tai kierrätetäänkö vastuita, jotta saadaan uusia näkökulmia asioihin ja tekemiseen. Mitä aikaisemmassa vaiheessa muutoksia uskalletaan tehdä, sitä nopeammin ollaan uudella kasvun tiellä.
Yhdessä eteenpäin
Moni organisaatio on joutunut lomauttamaan henkilöstöä, pienemmät yritykset laittamaan lappua luukulle eikä vähennyksiltä ole säästytty. Edessä on jälleenrakennus. Johtaja on keskeisessä roolissa, kun luodaan uutta luottamusta ja lähdetään rakentamaan uusia toimintamalleja. Myötätunnon osoittaminen, avoin viestintä ja vaikuttamismahdollisuuksien antaminen ovat hyviä tulevaisuuden rakennusaineita.
Johtajan on syytä myös huolehtia omasta jaksamisestaan. Stressaava aika vie voimavaroja, huoli organisaatiosta ja sen tulevaisuudesta on kuluttavaa. Nyt jos koskaan kannattaa hyödyntää coachausta, purkaa omia ajatuksiaan ja ottaa aikaa myös palautumiselle.
Teksti: Seija Malmi