Kriisi käynnistää johtajanvaihdoksia – uhka vai mahdollisuus?

kompassi

Kriisi uhkaa yrityksen liiketoimintaa ja markkinapositiota

Koronan aikaansaama talouden syöksylasku vaatii yritysjohdolta kykyä paitsi sammutella äkillisiä tulipaloja, myös toteuttaa suurempia uudistuksia. Sisäisiä resursseja ja osaamistarpeita pohditaan nyt uudesta näkökulmasta. Tulevaisuus näyttää sumuiselta ja kriisin jälkeen on edessä uusi normaali. Historiallisesti suuret kriisit johtavat yleensä muutosnopeuden kiihtymiseen ja aiemmin vasta harkinnassa olleet toimenpiteet otetaan työn alle samalla, kun globalisaatio ja digitalisaatio kiristävät vauhtia. Toisaalta moni yritys huomaa tarpeen strategisille suunnanmuutoksille vasta kriisitilanteessa.

Yksi merkittävä suunnanmuutos näkyy rekrytointimarkkinoilla jo nyt: kun yritys on kriisissä, toimitusjohtaja laitetaan vaihtoon.

Kriisi nopeuttaa rakennemuutoksia

Kriisitilanteessa johtajan toiminta otetaan kriittiseen tarkasteluun. Kun paineet ja odotukset tulokselliselle johtamiselle kasvavat, paitsi toimitusjohtajan, myös talousjohtajan kyvykkyyttä uudistaa ja elvyttää yritystä on syytä punnita tarkoin.

Kriisitilanne vaatii normaalia yrityksen toimintaa enemmän kykyä toimia paineen alla. Johtajalta vaaditaan kykyä suunnata katse pitkälle eteenpäin, tukea yrityksen johtoporrasta, ja samalla reagoida ennustamattomiin tilanteisiin ripeästi.

Tuloksetonta johtamista katsotaan noususuhdanteessa yllättävänkin pitkään läpi sormien.

Syksyn 2019 aikana toteuttamiemme haastattelututkimusten mukaan toimitusjohtajan irtisanominen tapahtuu tyypillisesti liian myöhään ja usein päätöksen kanssa vitkutellaan.

Talouden ailahtelu nopeuttaa jo käynnissä olevia prosesseja ja kriisi on usein viimeinen hetki jo hallituksessa muhineelle johtajan vaihdokselle. 

Kriisin aikaansaama muutoksen aalto vaikuttaa yli yritysten rajojen

Uudet tuulet ovat näkyneet henkilöstömarkkinoilla jo muutamia viikkoja, kun epidemian liikkeelle sysäämä talouskriisi pakottaa yritykset arvioimaan strategiaa uudelleen. “Toimitusjohtajaruletiksi” kutsuttu muutoksen aalto käynnistyy, kun toimitusjohtajia haetaan yhä enemmän yrityksen ulkopuolelta. Kriisi vaikuttaa siis myös niihin yrityksiin, joissa muutoksille ei ole tarvetta – pakon edessä vaihdokseen on ryhdyttävä, kun toimitusjohtaja viedään toiseen yritykseen.

toimitusjohtajaruletti

Kriisi on uhka monen johtajan nykyroolille – ja toisaalta mahdollisuus uudelle uralle

Tuleva kesä ja syksy ovat strategiakierrosten aikaa. Strategian päivityksen yhteydessä pohditaan usein myös organisaation ja johdon strategista kyvykkyyttä. Mitä osaamista tarvitsemme strategian toteutumiseksi, mitä meillä jo on ja miten voimme korjata osaamisvajetta? Kriisitilanteissa uutta osaamista haetaan usein yrityksen ja jopa toimialan ulkopuolelta.

Potkut kuuluvat toimitusjohtajan rooliin, mutta ne tulevat kuitenkin usein yllätyksenä. Toimitusjohtajalle irtisanominen kriisin aikana voi näyttäytyä myös mahdollisuutena: hedelmättömästä positiosta siirtyminen pois on johtajan urakehityksen kannalta järkevää. Potkujen jälkeen on hyvä aktivoitua nopeasti ja erityisesti keskustelu oman verkoston kanssa on tärkeätä. Silloin on myös aikaa ja mahdollisuus miettiä eri vaihtoehtoja, mihin suuntaan haluaa uraansa kehittää. Jos uutta paikkaa ei löydykään heti, on hyvä olla mielessä muita vaihtoehtoja kuten vuokrajohtajan tehtävät ja johdon konsultointi tai esimerkiksi itsensä kehittäminen ja kouluttautuminen.

Mercuri Urvalin toimitusjohtaja Richard Moore perehtyi blogiartikkelissaan ominaisuuksiin, joita johtajalta vaaditaan koronaepidemina aiheuttamassa muutoksessa – blogiartikkeli löytyy täältä


Teksti: Teemu Tiainen

Ota yhteyttä Teemuun >>

Edellinen
Edellinen

Miten korona on muokannut johtamista parempaan suuntaan?

Seuraava
Seuraava

Johtajan katse suuntautuu eteenpäin