Mitä on coaching ja kuinka yrityksesi voi hyötyä yksilöllisestä valmennuksesta?
Coaching auttaa valmennettavaa tunnistamaan omat vahvuutensa, potentiaalinsa ja kehityskohteensa, ja tekemään konkreettisia muutoksia työn tehostamiseksi. Yksinkertaisuudessaan coachingilla tarkoitetaan aktiivisen kuuntelemisen ja läsnäolon taitoa. Coaching-prosessiin kuuluvat oleellisesti valmennettavan itsereflektio ja kehittymisen tukeminen erilaisten tehtävien kautta.
Haastavien kysymysten esittäminen, rakentava kyseenalaistaminen, havainnointi ja kannustaminen ovat kaikki coachingin keinoja – joskin valmennusprosessi räätälöityy aina valmennettavan tarpeiden mukaan, ja on siten uniikki. Valmennuksen tavoitteena on johdatella valmennettavaa tunnistamaan itse omat vahvuutensa, kehityskohteensa ja käyttäytymismuutokset, joiden avulla työskentely tehostuu – ei antaa valmiita vastauksia.
“Give a man a fish and you’ll feed him for a day. Teach a man to fish and you’ll feed him for a lifetime.” – Kiinalainen viisaus
Valmennus on aina yksilöllinen ja pitkäjänteinen prosessi
Coachingin perustana on hyvä ja luottamuksellinen suhde valmennettavan ja valmentajan välillä. Valmennuksen perustana toimivat alussa määritettävät tavoitteet. Mitä valmennettava toivoo coachingilla saavuttavansa? Onko valmennuksen taustalla jokin erityinen toive, kehityskohta tai haaste työelämässä? Ensimmäisillä tapaamiskerroilla tavoitteiden saavuttamiselle määritellään yhdessä soveltuvat mittarit. Ratkaisukeskeinen ja tavoitteellinen lähestymistapa voi aluksi tuntua haastavalta, mutta vie valmennettavaa kohti toivottua lopputulosta.
Tyypillisesti valmennusprosessi kestää noin 4-6 kuukautta, joiden aikana valmennettava tapaa valmentajaa 6-8 kertaa noin tunnin mittaisissa tapaamisissa. Valtaosa kehityksestä tapahtuu kuitenkin tapaamiskertojen välillä – valmennuksen aikana harjoituksia ja työkaluja käytetään aktiivisesti päivittäisessä työelämässä ja omaa suoritusta arvioidaan myös itse. Itseanalyysin lisäksi henkilökohtaisen coachauksen välineinä käytetään tarpeen mukaan esimerkiksi 360-arviointia, erilaisia harjoitteita arvoihin, johtamiseen, delegointiin, ajankäytön hallintaan tai ristiriitojen ratkaisuun. Valmennusprosessi päättyy kehityksen arviointiin suhteessa tavoitteisiin.
Coaching soveltuu sekä jatkuvaan kehitykseen että kriisitilanteisiin
Yksilöllisen kehityksen tukeminen esimerkiksi tulevaisuuden talenteille tai valmennettavan työroolin muuttuessa ovat tyypillisiä tilanteita, joihin coaching soveltuu hyvin. Toisaalta monet johtajat käyttävät luottamuksellista valmennussuhdetta jatkuvaan johtajana kehittymiseen ja haastavien tilanteiden läpikäymiseen. Valmennus voi tarjota myös ratkaisuja pysähtyneisyyden tunteen taklaamiseksi. Hankalat henkilösuhteet, suoriutumiseen tai johtamiseen liittyvät haasteet ovat myös tilanteita, joissa yksilö- tai ryhmäcoachingia käytetään tilanteen ratkaisemiseksi. Henkilökohtaisia ja haastaviakin asioita on helpompi käydä läpi ulkopuolisen ja objektiivisen valmentajan kanssa, joka ei tuomitse vaan kuuntelee, kannustaa ja auttaa löytämään henkilön vahvuudet ja keinot potentiaalin aktivoimiseksi. Lisäksi osaamisen kehittäminen sitouttaa avainhenkilöitä ja koetaan monesti vaikuttavammaksi kuin ryhmissä tapahtuvat koulutukset.
Teksti: Sanna Aikio