Johtajan kuuluu kasvattaa paitsi liikevaihtoa, myös osaamista
Mercuri Urvalin 40-vuotisjuhlan kunniaksi aloitimme johtajuuden tulevaisuutta käsittelevän kirjoitussarjan. Haastattelimme suomalaisia johtajia siitä, minkälaisia muotoja kasvu heidän yrityksissään saa.
Vaikka nykyään johtajan tontille kuuluu kaikkea työntekijöiden sitouttamisesta ja talenttien löytämisestä aina yrityksen keulakuvana toimimiseen, yksi suurimpia heidän kohtaamiaan haasteita on edelleen yrityksen kasvattaminen.
Kasvu on välttämättömyys
Puhe merkityksellisyyden löytämisestä ja yritysarvojen korostamisesta on ehkä viime aikoina jättänyt varjoonsa johtajan avaintehtävän: kasvun. Yrityksen on menestyttävä – tästä haastattelemamme johtajat olivat yksimielisiä. Ja tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että jokaisen johtajan pitäisi olla kasvuorientoitunut.
”Olen kasvuhakuinen ja minusta yrityksen pitää kasvaa, jotta se pysyy hengissä. Vierivä kivi ei sammaloidu”, sanoo Jussi Niemelä Deletestä.
”On innostavaa olla sellaisessa firmassa töissä, joka menee eteenpäin. Se tekee johtajan työstä mielenkiintoista.”
Eteenpäin on mentävä myös sen vuoksi, että yritysmaailmaa ravistelevat jatkuvasti digitalisaation ja entistä globaalimman kilpailun kaltaiset muutokset. Ne voidaan kuitenkin mieltää kasvun mahdollistajina.
”Kyllä muutosta tapahtuu, ja sitä varten olisi tärkeää, että me Suomessa, jotta kilpailukyky olisi parempi kuin muualla, opittaisiin rakastamaan muutosta ja pitämään siitä jatkuvan muutoksen tilasta. Elämästä tulee helpompaa ja menestyksekkäämpää yksilöille ja yrityksille, jos ne mieluummin nauttivat muutoksesta kuin pelkäävät sitä”, kuvailee AJ Knaapila, Ciniasta.
Strategiatyön merkitys korostuu kasvuyhtiöissä jotka tuovat markkinoille täysin uudenlaisia ratkaisuja. “Kokeneista henkilöistä koostuva aktiivinen hallitustyöskentely on erinomainen keino kasvuyhtiön strategian ja kasvutavoitteiden asettamiseksi ja seuraamiseksi. Aktiivinen hallitustyöskentely pakottaa johtajaa nostamaan katseensa operatiivisista asioista visioon ja strategiaan, tällöin asiat saavat oikean perspektiivin ja liikettä.”, Mika Pukari iLOQista toteaa.
Yritys kasvaa lisäämällä osaamista
Kasvu ei tarkoita pelkästään henkilömäärän kasvua, vaan siihen liittyy läheisesti myös uudenlaisen osaamisen kasvattaminen. Huippuluokan osaamista tarjoava yritys pystyy palvelemaan asiakkaitaan tehokkaammin – ja tuottaa näin parempaa tulosta.
”Kasvua saadaan myös osaamisen kautta. Asiakkaan prosessien ja liiketoiminnan ymmärtäminen avaa mahdollisuuden tarjota oikeita ratkaisuja jonka avulla pystytään kasvattamaan molempien osapuolien liiketoimintaa ja pääsemään win-win tilanteeseen. Tämä on mahdollista vain jos henkilöstön osaamistaso on riittävän korkea. Henkilöstön osaamistaso on avain asemassa liiketoiminnan kasvun ja tuloksen tekemisen kannalta”, kuvailee Arto Kettunen Spirax Oy:stä.
Johtajan tehtävänä onkin löytää oikea potentiaali, opinhaluiset ja kehittymisintoiset henkilöt, ja kasvattaa laaja-alaisesti ja asiakkaan liiketoiminnan kannalta ajattelevia työntekijöitä – kasvu syntyy vain oikeiden ihmisten kautta ja heitä oikein johtamalla: ”Kyllä esimiehellä on myös velvollisuus kasvattaa seuraavaa polvea. Se ei kasva, jos sille ei uskalla antaa haasteita”, muistuttaa Prysmianin Aija Virtanen.
”Olen kokeillut erilaisia tapoja kasvattaa työntekijöitä, kouluttaminen on yksi tapa. Osin se toimii, osin ei. Kriteerit oikeiden kompetenssin löytämiseksi pitää kuitenkin olla tietyllä tasolla, pitäisi löytää monilahjakkuuksia, jotka pystyvät ja haluavat tehdä monenlaisia asioita”, Tero Lepistö Tosiboxista kertoo. ”Myöskin asenteen on tahdon lisäksi oltava kohdallaan. Ihmisen on haluttava tulla meille töihin, jolloin motivaatio on oikea.”
Eri tilanteissa vaaditaan erilaista johtajuutta
Ei kuitenkaan ole yhtä menestyksekästä johtamistyyliä, joka toimisi aina ja kaikkialla. Hyvin nopeaa kasvuvaihetta menestyneesti navigoiva johtaja ei ehkä olekaan parhaimmillaan saneeraajana. Cinian AJ Knaapila kuvailee globaalin ison organisaation ja startupin johtamisen eroavaisuuksia: ”Molemmissa innostamisen tehtävä on tärkeä, mutta kyllä se korostuu startupissa ja pienemmässä organisaatiossa, jossa kaikkein eniten on vain suunnannäyttämistä ja omankin innon näyttämistä eikä ole vielä mitään rakenteita tai sääntöjä. Ei mitään pinttyneitä tapoja, joita pitäisi muuttaa ja niin poispäin.”
”Kyllähän kasvujohtaminen on usein enemmän sellaista, että täytyy luottaa ihmisiin ja todeta, että kaikki ei ole sinun kontrollissasi. Annat enemmän suuntaa ja johtajatyyli on visionäärisempi, jossa annat, delegoit ja luotat voimakkaammin”, sanoo Cargotecin Mika Vehviläinen.
”Täytyykin luottaa ihmisiin ja hyväksyä tavallaan riskejä ja virheitä enemmän. Kasvussa tapahtuu aina valtava määrä virheitä, mutta tärkeämpää on, että oikeiden asioiden määrä ylittää virheiden määrän.”
Yrityksen saneeraaminen on luonnollisesti aivan oma lukunsa, jota johtajat haluavat ymmärrettävästi välttää. Pohjola Rakennuksen Juha Metsälän mukaan onkin tehokkaampaa ja järkevämpää tehdä pienempiä muutoksia ja kehitystyötä jatkuvasti kuin odottaa saneeraustalkoita.
“Kun joudutaan saneeraamaan, joutuu laittamaan työkavereita pois tai toisiin tehtäviin, niin ei se mitään kivaa ole. Sen oman työyhteisön kannalta aina tehdään parhaita ratkaisuja parhaalla tiedolla siinä hetkessä”, Metsälä sanoo.
”On iloisempaa kasvaa kuin saneerata. Kyllä sen oppii saneeraamisesta, että täytyy tehdä muutoksia joka päivä. Hyvää johtamista on, että johdetaan joka päivä muutosta, ettei tarvitse tehdä isompaa remonttia kerralla.”
Teksti: Seija Malmi