Johtaminen-blogisarja, osa 4 - Liiketoiminnan johtaminen on vaativa laji, jossa tarvitaan monipuolista osaamista
MU:n johtamista käsittelevän blogisarjan neljännessä ja viimeisessä osassa vieraana on Fujitsu Finlandin varatoimitusjohtaja Ilona Ylinampa, jonka kanssa käsittelyssä on muutosjohtaminen, liiketoiminnan johtaminen ja hallitustyöskentelystä saadut opit johtamiseen.
Keskustelun pohjana oli Mercuri Urval Suomen vuonna 2021 julkaisema pitkittäistutkimus, jossa kaikkiaan 47 johtajan suoriutumista verrattiin heistä ennen rekrytointeja tehtyihin soveltuvuusarviointeihin. Näin saatiin mielenkiintoista tietoa siitä, minkälaiset henkilökohtaiset ominaisuudet ennakoivat menestymistä johtamisen eri osa-alueilla.
Tutkimuksen perusteella hyvältä muutosjohtajalta vaaditaan resilienssiä ja vahvaa luottamusta sekä ihmisiin että omaan osaamiseensa. Toisaalta vahva tahtotila vaikuttaa asioihin itse argumentoimalla ei välttämättä johda muutosten johtamisessa hyvään lopputulokseen.
Ilona Ylinampalla on yli 15 vuoden laaja kokemus IT- ja teknologialiiketoiminnasta kotimaisista kasvuyrityksistä kansainvälisiin yrityksiin. Muutosjohtaminen korostuu erityisesti nopeasti muuttuvalla teknologia-alla.
− Muutosjohtamisessa tarvitaan kestävyyttä ja resilienssiä siinä, että se edellyttää jatkuvaa uteliaisuutta ja halua oppia uusia taitoja. Siinä ei riitä se mitä on aikanaan yliopistossa tai myöhemmin täydennyskoulutuksessa oppinut, vaan kaiken aikaa on pysyttävä niin sanotusti aallon harjalla ja säilytettävä utelias ja kehitysorientoitunut mieli, Ylinampa toteaa.
Muutos edellyttää toimivaa strategiaa ja skenaarioiden hahmottamista
Ylinampan mukaan hyvä muutosjohtaja ymmärtää maailman ympärillään muuttuvan jatkuvasti ja nopeasti. Hänen tehtävänsä on saada ihmiset motivoitua muutokseen. Hyvä johtaja ymmärtää myös monimuotoisuuden merkityksen.
− Johtajan on tärkeää muistaa, että jos rekrytoi vain omaan tahtiin ja omaan kellotaajuuteensa sopivia ihmisiä, se voi olla myös vaarallista.
Onnistuneen muutoksen lähtökohtana on Ilona Ylinampan mukaan aina oltava toimiva strategia, joka taas edellyttää johtajalta kykyä erilaisten tulevaisuuden skenaarioiden hahmotteluun ja puntarointiin. Strategioista ja skenaarioista on kuitenkin oltava jatkumo myös toimeenpanoon.
− Suomessa toimivissa organisaatioissa on usein vähän helmasyntinä se, että tehdään hienoja strategioita ja ehkä vielä seuraavakin taso eli liiketoimintasuunnitelma, mutta sen implementointi saattaa jäädä puolitiehen.
Myynnin johtamiseen kuuluu äärimmäinen yhdistelmä erilaisia rooleja
Ilona Ylinampa on tullut julkisuudessa tunnetuksi erityisesti myynnin johtamisen roolin ja merkityksen puolestapuhujana. Hankintaohjelmistoyhtiö Cloudian EMEA-alueesta vastaavana myyntijohtajana työskennellessään hänet palkittiin vuonna 2019 valtakunnallisesti Vuoden Myynnin Johtajana.
− Myyntiä ajatellaan välillä helppoheikkien toimintana tai ponnahduslautana johonkin ”oikeaan työhön”, mutta todellisuudessa myynti ja myynnin johtaminen ovat äärimmäisen vaativa laji, koska siinä vaaditaan todella monipuolista osaamista.
− Pitää ymmärtää lukuja ja osata laskea kannattavuuksia. Pitää olla uskottava asiakkaan silmissä, ymmärtää asiakkaan toimialaa ja sen haasteita, jotta pystyy tuomaan heille liiketoiminnallista lisäarvoa meidän palveluiden tai tuotteiden kautta. Ja samaan aikaan pitää olla myös todella hyvä motivoimaan ja inspiroimaan ihmisiä.
Mercuri Urval Suomen tutkimuksen tuloksissa toimialakokemuksella ei ollut vahvaa yhteyttä johtajan menestymiseen, vaan tärkeintä oli riittävän pitkä aiempi kokemus esihenkilönä työskentelystä. Poikkeus tähän olivat kuitenkin myynnin johtotehtävät, joissa toimialakokemus korostui selvästi muita liiketoimintafunktioita enemmän. Myös Ilona Ylinampa liputtaa sen puolesta, että myynnissä ja liiketoiminnan johtamisessa on tärkeää tietää, mistä puhuu.
− Tietenkään ei tarvitse olla kaiken syväosaaja ja ymmärtää jokaista teknistä yksityiskohtaa. Tärkeintä on tietynlainen perusnäkemys siitä, mihin ollaan markkinassa menossa. Mikä on meidän yrityksemme portfolion ja palveluvalikoiman maturiteetti? Mihin se on kehittymässä? Mitkä ovat meidän kilpailuetumme ja toisaalta haasteet verrattuna kilpailijoihin?
Toimialan sisälläkin voi ottaa suuria loikkia
Toisaalta Ylinampa muistuttaa myös siitä, että saman toimialan sisälle laskettavissa yrityksissäkin on hyvin monenlaisia tuotteita tai palveluita myytävänä. Hänen reilun 15 vuoden työuralleen teknologia-alalla on mahtunut niin 3D-ohjelmistojen, SaaS-pilvipalveluiden kuin tietotekniikan konsultoinnin myymistä. Fujitsu Finlandin varatoimitusjohtajana sekä myynnistä, asiakkaista ja palveluvalikoimasta vastaavana johtajana portfoliosta löytyvät niin digitaaliset liiketoimintaratkaisut kuten pilvipalvelut ja tuotevalikoiman ulottuessa kannettavista tietokoneista konesaleihin.
− Toimialan sisälläkin voi olla todella suuria loikkia. Uskon siihen, että uteliaalla mielellä varustettu motivoitunut johtaja saa perusprinsiipit kiinni aika nopeasti. Kuten tässäkin tutkimuksessa todettiin, myynnin johtamisessa korostuu itseluottamus, kilpailullisuus ja nälkäisyys.
− Myynnin johtaminen on vaativa ja laaja-alainen tehtävä, sillä siihen kuuluu äärimmäinen yhdistelmä erilaisia rooleja. Tarvitaan taloudellista näkemystä, juridista näkemystä, teknistä osaamista, ihmissuhde- ja motivointitaitoja, ymmärrystä toimialasta, markkinasta ja kilpailijoista, ynnä muuta.
Hallitustyöskentely antaa tärkeitä oppeja johtamiseen
Monipuolisten johtotehtävien lisäksi Ilona Ylinampalla on monipuolista kokemusta myös yritysten hallitustyöskentelystä. Johtamisen kannalta hallitustyöskentelyssä on hänen mukaansa keskeistä se, miten hallitus pystyy tukemaan ja sparraamaan toimitusjohtajaa riittävän läheltä, mutta silti strategisen tason säilyttäen.
− Välillä se voi tarkoittaa vaikka workshopin pitämistä yrityksen väelle. Sen pitää kuitenkin tapahtua toimitusjohtajaa tukemalla eikä niin, että hallitus tulee neuvomaan, opastamaan tai pelastamaan yrityksen kriisistä. Hallituksen pitää osata tuoda helpotusta ja sparrausta operatiivisen johdon arkeen, mutta samalla ei saa hukata hallituksen strategista roolia, Ylinampa muistuttaa.
Strategian laatimisessa on Ylinampan mukaan tärkeää hallituksen ja toimitusjohtajan yhteistyö, mutta aloitteellisuus on operatiivisen johdon puolella.
− En usko narulla työntämiseen, jossa hallitus laatii viisaudessaan strategian ja käskee toimitusjohtajaa jalkauttamaan sen. Sitä pitää tehdä yhdessä, mutta mielestäni panos tulee johtoryhmän puolelta, jonka jälkeen sitä voidaan lähteä haastamaan ja kehittämään hallituksen puolelta.
Hyvä roolitus on avain onnistumiseen
Parhaalla tavalla hallitustyöskentely sujuu ja samalla tukee operatiivista johtoa silloin, kun kaikilla hallituksen jäsenillä on oma selkeä ja etukäteen mietitty vastuualue, kuten esimerkiksi kaupallisuus, digitaalisuus, kasvu tai tuotteet.
− Tämä roolitus on tärkeää, ettei käy niin, että kaikki hallituksen jäsenet ottavat kaikkiin asioihin kantaa. Samalla myös toimitusjohtaja ja johtoryhmä tietävät, minkälaisista asioista voi sparrata tai soitella kenenkin hallituksen jäsenen kanssa kokousten ulkopuolellakin, Ylinampa toteaa.
Ylinampa painottaa hallitustyöskentelyssä myös skenaarioajattelun merkitystä. Erityisesti viime aikojen suuret mullistukset maailmantilanteessa ovat osoittaneet sen, miten tärkeää hallituksissa on nykyhetken ja strategian lisäksi miettiä myös mahdollisia tulevaisuuden kulkuja esimerkiksi kolmen tai viiden vuoden säteelle eteenpäin.
− Onko meillä sen perusteella tarvetta päivittää strategiaa ja sitä, missä liiketoiminnassa me olemme mukana? Hallitustyössä on myös tärkeää tehdä päätöksiä siitä, mihin investoidaan ja mitä toimintoja taas kenties lakkautetaan, Ylinampa toteaa.
Kirjoittajat:
Juha Laurila:
Juha on MU:lla johtava konsultti ja psykologi. Hän keskittyy työssään johdon suorahakuun, johdon arviointeihin ja coachingiin.
Anni Routila:
Anni toimii MU:lla Researcherin roolissa sekä toimii MU:n globaalina L&D asiantuntijana. Osana Turun Kauppakorkeakoulun Pro Graduaan, hän toteutti tutkimuksen, jonka tuloksia on tässäkin artikkelissa luettavissa. Juhan tavoin, myös Annilla on valtava kiinnostus psykologiaan.