Rakentavaa yhteistyötä kehittämässä

Yli 17 vuoden konsulttiura alkaa tulla kohta päätökseen - on aika kiittää sekä kumartaa. Matkan varrelle on mahtunut lukuisia mielenkiintoisia rekrytointeja ja suorahakuja sekä tuloksekkaan kiinteistö- ja rakennusalan toimialatiimin rakentaminen MU:lle. Erityisesti haluan kuitenkin kiittää toimialan eri osapuolia mahdollisuudesta olla mukana arvioimassa ja kehittämässä allianssityöskentelyä, mutta ennen kaikkea näkemässä yli 10 vuoden ajan miten rakentamiseen liittyvä yhteistoiminnallisuus on kasvattanut merkitystään. Tämän prosessin aikana olen myös saanut empiirisesti todeta ihmisen kyvyn muuttaa omia toimintatapojaan, mutta myös toisaalta nähdä ihmisen persoonallisuuteen liittyvän pysyvyyden. Aitouden ja harjoitellun toiminnan erot ovat edelleen vahvasti tunnistettavissa. Oma tehtäväni neuvottelutyöpajojen ulkopuolisena arvioijana on ollut tunnistaa autenttinen tapa johtaa ja rakentaa yhteistyötä, ei hienojen fasilitointimenetelmien pyörittämisen taitavuutta. Toivonkin, että kehitys jatkuu juuri tähän suuntaan.

 
Kaksi kättä yhdistämässä palapelin paloja toisiinsa. Mercuri Urval kehittämässä rakentavaa yhteistyötä.
 

 Allianssikyvykkyyden ulkopuolinen arvioitsija on ihmisen toimintatapojen, vuorovaikutuksen ja motivaation arvioinnin ammattilainen. Ulkopuolinen arvioitsija kiinnittää huomiota siihen, miten osallistujat hyödyntävät omaa persoonallisuuttaan työskentelyn eduksi. Allianssikyvykkyyttä löytyy persoonaltaan hyvin erilaisista ihmisistä – kyse on pohjimmiltaan siitä, miten motivoitunut henkilö on toimimaan allianssin edellyttämällä tavalla. Ei siis ole olemassa ”oikeaa” tai ”väärää” persoonallisuutta – ainoastaan allianssin sopivia tai soveltumattomia toimintatapoja, joihin jokainen voi itse vaikuttaa. Allianssikyvykkyys kiteytyy motivaatioon tehdä asioita yhdessä, rakentavaan vuorovaikutukseen (kuuntelu, omien näkemysten kommunikointi, muiden huomiointi ja osallistaminen) sekä tavoitteelliseen toimintamalliin.

Toimiminen allianssissa tai muuten yhteistoiminnallisissa hankemuodoissa on vaatinut yksilöiltä oman ammatillisen osaamisen ja kokemuksen lisäksi entistä enemmän taitoja toimia yhteistyössä isommassa kokonaisuudessa yhteisen tavoitteen eteen. Pitkäaikainen yhteistyökumppanini, A-insinöörien rakennuttamisen toimialajohtaja Juhani Karhu on todennut, että rakennushankkeen allianssimalli antaa mahdollisuudet onnistumiselle, mutta osapuolten on yhdessä kyettävä rakentamaan onnistuminen. Tämä kiteyttää mielestäni hyvin mistä on kyse: yksilön ja ryhmän toimintatapaan liittyvästä motivaatiosta sekä yksilöllisistä ominaisuuksista, joiden avulla yhteistyön lopputulos on enemmän kuin osiensa summa.

Ylevät tavoitteet keskinäisestä luottamuksesta, yhteistyöstä, yhdessä kehittämisestä ja haasteiden ratkomisesta eivät toteudu, mikäli ihmisen henkiset kyvyt ja motivaatio yhteistyön/tiimipelaamisen kontekstissa ovat ristiriitaiset. Tämän johdosta sekä tilaaja- että palveluntuottajaorganisaatioiden olisi hyvä kehittää jatkossa entistä huolellisemmin yhteistoiminnallisuudesta energiaa saavien henkilöiden tunnistamista ja yhteen liittämistä keskenään. Mitkään ihanteet eivät tahdo toimia, jos harjaantumaton mieli asettaa esteitä yhteistyölle joko ennakkoluulojen tai oman edun tavoittelun muodossa.

Siirtyessäni pian Suomen Palloliiton urheilutoimenjohtajan tehtävään tulen varmasti edelleen puhumaan sujuvan yhteistyön, hyvän johtamisen ja tavoitteellisen toimintatavan tärkeydestä. Mikään organisaatio tai urheiluseura ei ole elinvoimainen ilman näitä. Ja sparrailen jatkossakin enemmän kuin mielelläni eri sidosryhmien edustajien kanssa siitä, mitä urheilu voi oppia yritysmaailmasta ja toisin päin. Olen enemmän kuin etuoikeutettu, kiitos!

Aki Hyryläinen

Edellinen
Edellinen

Amerikan kirjeenvaihtaja blogi #1 – Muutto uuteen maahan

Seuraava
Seuraava

Johtaminen-blogisarja, osa 4 - Liiketoiminnan johtaminen on vaativa laji, jossa tarvitaan monipuolista osaamista