Kuinka suomalaista urheilujohtamista* tulisi kehittää?
Urheilujohtaminen on ollut Suomessa paljon tapetilla. Viimeksi viime viikolla Yle kirjoitti kattavan raportin jääkiekon Liiga-seurojen taloudellisesta tilanteesta ja taustoista. Itseäni aihe on kiinnostanut jo pitkään, joten saadakseni paremman käsityksen vallitsevasta tilanteesta, haastattelin kuluneen talven aikana 20 keskeistä suomalaista urheilujohtajaa. Ammatillisista syistä johtuen, erityisesti rekrytoinnit olivat mielenkiintoni kohteena tapaamisia sopiessani. Keskustellessani alan asiantuntijoiden kanssa huomasin kuitenkin, ettei suomalainen urheilujohtamisen suurin kehityskohta olekaan rekrytoinneissa.
Urheiluseurojen ja lajiliittojen rekrytointien ja johtamisen kritiikillä on kaksi ääripäätä. Toisessa ääripäässä ovat kommentit siitä kuinka urheilujohtajaksi valitaan aina entinen urheilija, ja toisessa toteamukset joiden mukaan yritysmaailman puolelta rekrytoitavat johtajat eivät kestä urheilubusineksessä kahdeksaa kuukautta pidempään. Rekrytoitiin urheilujohtaja sitten omista verkostoista tai täysin sisäpiirin ulkopuolelta, ovat urheilujohtajan vaatimuksen aina varsin laajat. Ajatellaan, että urheilujohtajan tulee ymmärtää ainakin urheilua, liiketoimintaa, taloushallintoa, juridiikkaa, järjestötoiminnan lainalaisuuksia, myyntiä ja markkinointia, sekä enenevissä määrin myös digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. Lisäksi hänen tulee omata erinomaiset suhteet päättäjiin ja yritysmaailmaan ja olla erinomainen johtaja sekä omalle henkilökunnalleen että vapaaehtoisille.
Lienee siis todenmukaista sanoa, että urheilujohtajan työ on laajan työnkuvan, rajallisten resurssien ja julkisen paineen vuoksi tekijän taustasta riippumatta aina haastava. Monesti urheilujohtajat joutuvat lisäksi toimimaan sekavassa, tai jopa epäammattimaisessa ympäristössä vähäisellä tuella. Tämä luonnollisesti tekee heidän toiminnastaan entistä vaikeampaa.
Selkein tapa kehittää suomalaista urheiluympäristöä onkin urheiluorganisaatioiden hallitusten toiminnan kehittäminen.
Hallitukset tulisi muodostaa siten, että ne tukevat operatiivisen johtajan toimintaa ja tuottavat organisaation päivittäiseen toimintaan selkeää lisäarvoa. Ehkä keskeisimmät termit suomalaisen urheilujohtamisen kehittämisessä ovatkin hallitusjäsenten pätevyysvaatimukset ja tehtävänkuvaukset.
Parhaimmillaan hallitus on organisaation toimialasta riippumatta rakennettu niin, että sen jokaisella jäsenellä on selkeä toimenkuva ja vastuualue. Näin asian tulisi olla myös urheiluorganisaatiossa. Hallitusten muodostamista pitäisi ohjata selkeästi laaditut pätevyysvaatimukset ja tehtävänkuvaukset. Lisäksi motivaatio hallitustyöskentelyyn pitäisi syntyä halusta kehittää toimintaa, ei esimerkiksi tehtävän julkisuusarvosta tai sen tarjoamista verkostoitumismahdollisuuksista. Päätöksenteon ammattimaisesti toimivassa hallituksessa pitäisi olla selkeää, harkittua ja rationaalista. Ei intohimoista, impulsiivista ja tunneperäistä. Lisäksi toiminnan tavoitteena tulisi aina olla koko organisaation jatkuva ja pitkäjänteinen kehittäminen, ei vain lyhyen tähtäimen tulokset. Universaaleja, kaikissa organisaatioissa toimivia pätevyysvaatimuksia ja tehtävänkuvauksia ei kuitenkaan ole olemassa, vaan niiden on pohjauduttava organisaation visioon ja strategiaan.
Pätevyysvaatimusten ja tehtävänkuvausten laatiminen organisaation vision ja strategian pohjalta ei ole helppoa. Kaiken pohjana on, että hallitus on sisäistänyt organisaation arvot ja kulttuurin. Muodostaakseen vision ja strategian hallituksen on tiedettävä, millaisena sen sidosryhmistä tärkein, maksava yleisö, organisaation näkee. On ymmärrettävä, mikä erottaa organisaation sen kilpailijoista ja saa ihmiset investoimaan rahaansa ja aikaansa organisaation toimintaan. Lisäksi hallituksen on tiedettävä, missä tilanteessa organisaatio on nyt, määriteltävä tulevaisuuden tavoitetila ja nähtävä minkälaista osaamista tavoitteen saavuttaminen vaatii.
Vision ja strategian muodostaminen tarjoaa hyvän lähtökohdan hallitustyöskentelyyn. Päästäkseen eteenpäin hallituksesta tulisi löytyä seuran tai lajin kehitykseen ja operatiivisen johtajan tukemiseen sitoutuneita henkilöitä, joilla on jokaisella oma vahvuus- ja vastuualueensa. Tällöin kunnianhimoistenkin vision tavoitteleminen on realistista. Urheiluorganisaation hallitusjäsenten vastuualueet voisi, visiosta ja strategiasta riippuen, jakaa esimerkiksi edellä mainittujen urheilujohtajan pätevyysvaatimusten mukaan. Tällöin vastuualueet olisivat siis urheilu, liiketoiminta, taloushallinto, juridiikka, järjestötoiminta, myynti ja markkinointi, sekä digitalisaatio. Jokainen hallituksen jäsen olisi valittu tehtävään pätevyytensä perusteella jollain näistä osa-alueista, ja jokaisella hallitusjäsenellä olisi oma, selkeästi määritelty tehtävänkuva. Lisäksi jokainen hallituksen jäsen olisi sitoutunut auttamaan operatiivista johtajaa omaan vastuualueeseensa kuuluvissa asioissa.
Hallituksen jäsenilta vaaditaan siis paitsi pätevyyttä, myös itsekriittisyyttä. On helppoa todeta, ettei operatiivinen johtaja ole saavuttanut hallituksen hänelle asettamiaan tavoitteita. Vaikeampaa on miettiä, valitsiko hallitus tehtävään vision toteutumisen kannalta sopivimman henkilön. Vielä haastavampaa on kriittisesti tarkastella, onko hallitus tukenut toimitusjohtajaa parhaalla mahdollisella tavalla, tai onko se ollut siihen edes kykenevä.
Ammattimaisesti toimiva hallitus mahdollistaa seurassa parhaillaan työskentelevien ihmisten, ja näin ollen koko organisaation menestymisen. Tämän lisäksi se houkuttelee entistä parempia osaajia hakeutumaan organisaation palvelukseen, mikä edelleen kehittää organisaatiota. Myös yleisölle ja yhteistyökumppaneille ammattimaisesti ja johdonmukaisesti toimiva seura näyttäytyy entistä houkuttelevampana ajan- ja rahankäyttötapana, jolloin resurssit kehittää toimintaa paranevat entisestään. Näin kehitetään paitsi suomalaista urheilujohtamista, myös koko suomalaista urheilukulttuuria. Välillä kokonaisuuksia on vaikea nähdä sisältäpäin, ja ulkopuolinen näkökulma saattaa selkeyttää ajatuksia. Jos aihe kiinnostaa ja haluat keskustella siitä syvällisemmin, ole yhteydessä.
*Urheilujohtaja on terminä laaja. Tässä kirjoituksessa sillä tarkoitetaan suomalaisten ammattiliigaseurojen toimitusjohtajia sekä isoimpien lajiliittojen toiminnanjohtajia ja pääsihteerejä.
Teksti: Niklas Sutela
niklas.sutela@mercuriurval.com+35840 772 8270