Kunnanjohtaja on kävelevä käyntikortti, markkinoija ja kuuntelija

Kuntajohtamisen vaativuutta ja moniulotteisuutta voi luonnehtia monin tavoin. Ehkä osuvin kiteytys kuntajohtamisen haasteellisuudesta kuultiin Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timosen suusta Kuntalehden haastattelussa (Kuntalehti 11.8.2022):

”Kuntajohtaminen on kokovartalotyötä.”

Mitä enemmän tuota lausetta tutkiskelen, sitä osuvammalta se tuntuu. Sitä se kuntajohtaminen todella on.

Johtaja toimii kunnan kasvoina

Kuntajohtamista voi aivan oikeutetusti verrata toimitusjohtajan vastuisiin. Oikeastaan kuntajohtamisen tehtäväkenttä on jopa toimitusjohtajaa laajempi.

Kunnan- tai kaupunginjohtaja on kävelevä käyntikortti, markkinoija, kuuntelija ja ehtymätön työnantajansa puolestapuhuja aivan koko ajan – myös silloin, kun käy oman kunnan marketissa ostoksilla tai terveyskeskuksessa labrassa. Halusipa sitä tai ei, normaalin työajan puitteet eivät useinkaan päde kaupungin tai kunnan johtamiseen. 

Kuntajohtaminen on eräänlainen kutsumusammatti. Johtajan tulee olla valmis ottamaan kokonaispaketti hoidettavakseen ja aidosti haluta laaja-alaista vastuuta. Mikäli sydän ei ole mukana tekemisessä, on valtuustolla pian taas kokouksensa päätöspykälänä uuden johtajan rekrytoinnista päättäminen.

Kasvot kahteen suuntaan

Kuntajohtamisen tekee erityisen haasteelliseksi kunnallisessa hierarkiassa oleva kaksoisjohtaminen. Kuntajohtaja on ylin johtaja, joka tekee työtään virkavastuulla. Hänen työtään kuitenkin ohjaa ja valvoo kunnanhallitus, jonka kokoonpano vaihtuu yleensä aina valtuustokausittain sen mukaan, miten kuntalaiset äänestävät. Toimitusjohtajakaan ei toki yleensä pääse itse valitsemaan hallituksensa jäseniä, eli esihenkilöitään, mutta kuntajohtajan kohdalla hallituksen kokoonpano, kyvykkyys ja poliittinen agenda tulevat täysin annettuina – vähän niin kuin se eräs kuuluisa faksi Annelille.

Kuntajohtaja on jatkuvasti kahden tulen välissä. Toisaalta hän toimii kunnan kasvoina kuntalaisiin päin ja täyttää heidän moninaisia toiveitaan. Samalla johtajan tulee kyetä hyvään ja rakentavaan yhteistyöhön poliittisten päätöksentekijöiden kanssa poliitikkojen agendoista riippumatta. Jos johtajan luottamus kyseenalaistetaan suunnasta tai toisesta, on kuntajohtaja hyvin pian toimessaan entinen.

Julkinen rekrytointiprosessi tuo oman mausteensa soppaan

Pestistään poistumaan joutuneen kuntajohtajan tilanne rekrytointiprosesseissa on usein varsin haasteellinen. Vaikka henkilön osaaminen olisi kiistatonta ja näyttöjä menestyksestä löytyisi, saa henkilö usein hailakan stigman otsaansa tavoitellessaan uutta työtä ja toimeentuloa.

Lisämausteen työnhakuun tuo myös hakujen julkisuus. Toimitusjohtajarekrytoinneissa asiat tapahtuvat verhojen takana ja julkisuuteen tullaan vasta silloin, kun kaikki on jo sovittu. Kuntajohtajalla tätä mahdollisuutta ei ole, sillä hakijoiden nimet julkaistaan heti hakuajan päätyttyä. Usein juuri julkisuus toimii elementtinä, joka estää aika tehokkaasti kuntajohtajia lähtemästä tavoittelemaan isompia vastuita kuntakentällä.

Kunnanjohtajan harteilla lepäävät suuret vastuut, minkä johdosta rekrytointiprosessit vaativat tarkkaa julkisen sektorin prosessien tuntemusta, sekä herkkyyttä ja terävyyttä – sopivassa suhteessa. Me Mercuri Urvalin konsultit tunnistamme kuntajohtamisen kiemurat ja haasteet.

Rekrytointien yhteydessä autamme kuntapäättäjiä pitämällä huolen siitä, että prosessit menevät aina lain ja asetusten mukaisesti, ja että prosessi näyttää siltä mitä se on.

Osaava, motivoitunut ja työhönsä sitoutunut kuntajohtaja on työnantajalleen erittäin tärkeä – eikä sellaista osaamista ja ammattitaitoa ole varaa hukata. Kuntajohtajaksi tulee valita se henkilö, joka on tehtävään kaikkein pätevin. Henkilön pätevyyttä tulee arvioida aina selkeän objektiivisesti ja mahdollisimman laajaa kokonaisharkintaa käyttäen. 

Pidetään jatkossakin huoli siitä, että kuntajohtajamme voivat hyvin ja jaksavat tehdä arvokasta työtä kuntalaisten hyvinvoinnin varmistamiseksi ­– ihan joka puolella Suomea.

 Teksti: Jari Stenvall

jari.stenvall@mercuriurval.com | +358 50 5965 366