Miksi kyberturvallisuuteen ja sen osaamiseen kannattaa satsata nyt eikä huomenna?
Kyberturvallisuuden toimintaympäristö on viime vuosina jatkuvasti huonontunut – paitsi kansainvälisesti, myös meillä Suomessa. Valtiollisten ja ei-valtiollisten toimijoiden aktiivisuus erilaisten kyberhyökkäysten muodossa on lisääntynyt ja samalla Euroopassa riehuva sota vaikuttaa digitaalisten ympäristöjen turvallisuuteen. Muutosta positiivisempaan suuntaan tuskin on luvassa lähivuosina, jos koskaan. Kyberuhkiin on siksi opittava varautumaan ammattitaitoisesti.
Yritykset panostavat nyt kehittyneen kyberturvallisuuden rakentamiseen
Kyberhyökkäyksiä kohdistetaan jatkuvasti sekä julkisiin toimijoihin että yrityksiin ja yksityisiin ihmisiin, ja eri tahojen kyvykkyys ja keinot vastata hyökkäyksiin vaihtelevat paljon. Edistyneitä digitaalisia palveluita jo pidempään tarjonneet yritykset, kuten finanssi- ja telekomunikaatiosektorit, ovat olleet kyberturvallisuuden eturintamassa jo hyvän tovin. Esimerkiksi valmistava teollisuus on puolestaan kulkenut kyberturvallisuuden suhteen hieman monien muiden alojen perässä.
Nykytilanteessa on selkeästi nähtävissä, että yhä useammat teollisuus- ja palvelualojen yritykset ovat alkaneet panostaa entistä enemmän kasvavilta uhilta suojautumiseen. Tämä näkyy muun muassa kyberturvallisuuden alan palveluiden ja palvelutoimittajien jatkuvana lisääntymisenä ja yritysten panostuksena aiempaa kehittyneemmän kyberturvallisuuskokonaisuuden rakentamiseen.
Kyberhyökkäys vaikuttaa pahimmillaan liiketoiminnan jatkuvuuteen
Yrityksille kyberturvallisuudessa ei ole kyse pienestä asiasta. Onnistunut kyberhyökkäys voi synnyttää yrityksille suuriakin kustannuksia liiketoiminnan keskeytymisen tai hyökkäyksen torjuntatoimenpiteiden vuoksi, aiheuttaa mainehaittoja ja vaikuttaa merkittävästi liiketoiminnan jatkuvuuteen.
Ymmärrys kyberturvallisuudesta on yritysmaailmassa selvästi lisääntynyt, eikä kyberturvallisuuden enää ajatella olevan ainoastaan teknistä suojautumista, vaan koko organisaation kyberturvatietoisuuden parantamista.
Alalla toimii jo iso joukko toimijoita, jotka voivat auttaa yrityksiä uhkien torjunnassa teknisesti (mm. SOC- ja SIEM-palvelutoimittajat). Myös yrityksen sisältä tulee kuitenkin löytyä henkilöitä, jotka kykenevät sovittamaan uhkilta suojautumisen mahdollisimman hyvin yrityksen tarpeiden ja tietoturvastrategian mukaiseksi. Usein sopiva henkilö on tietoturva-asioihin sertifioitu tietoturvajohtaja, joka kykenee sujuvasti kommunikoimaan liiketoimintapäättäjille kyberuhista ja riskeistä liiketoiminnan kielellä.
Monesti yritysten kyberturvallisuutta ovat mukana parantamassa myös kyberturvaan erikoistuneet konsulttitalot. Heidän avullaan aihetta pystytään lähestymään riittävän kattavasti ja koko yrityksen henkilökunta saadaan osallistettua uhkilta varautumiseen.
Viime kädessä kyberturvallisuudesta vastaavat yrityksen toimitusjohtaja ja hallitus. Joissakin tapauksissa tietoturvajohtajat raportoivat oman esimiehensä (usein CIO) lisäksi myös suoraan yrityksen toimitusjohtajalle, jolloin roolin ja sujuvan vuoropuhelun merkitys yrityksissä korostuu.
Kokenut tietoturvajohtaja parantaa koko henkilöstön tietoutta kyberturvallisuudesta ja uhkista
Suorahakuliiketoiminnassa kyberturvallisuuden merkityksen kasvu näyttäytyy kokeneiden ja taitavasti kommunikoivien kyberturvallisuusjohtajien (esim. CISO/Chief Information Security Officer) kasvavana kysyntänä ja palkkaamisena.
Yritykset hakevat nyt palvelukseensa kokeneita tietoturvajohtajia, jotka kykenevät teknisten kyvykkyyksien lisäksi kommunikoimaan ylimmän johdon ja henkilöstön kanssa kyberturvallisuuden kokonaismerkityksestä yritykselle sekä kaikkien työntekijöiden omasta panoksesta mahdollisten uhkien estämisessä.
Suurin riski kyberuhkien toteutumisen takana on usein ihminen, ja siksi ymmärryksen lisääminen koko yrityksen henkilöstön kesken on avainasemassa kyberturvallisuuden parantamiseksi.
100 % varmaa kyberturvaa ei voida käytännössä koskaan rakentaa
Yritykset, joiden liiketoiminta on kärsinyt kyberhyökkäyksestä ymmärtävät usein vasta jälkikäteen kyberturvallisuuteen ja siihen liittyvään osaamiseen panostamisen todellisen merkityksen sekä vaadittavan panostuksen kokoluokan. Yritysten tietoturvabudjetti on yleensä aina kompromissi eri asioiden välillä, mutta tärkeää on, että se perustuu asiantuntemuksella tehtyyn riskianalyysiin ja yrityksen yhteiseen näkemykseen riskien minimoinnissa vaadittavista toimenpiteistä.
Onnistunut kyberisku aiheuttaa yrityksissä usein häpeän tunteita, eikä tilanteesta haluta pitää suurta ääntä. Tehokkaan varautumisen kannalta olisi kuitenkin kaikille osapuolille edullista, että kyberturvasta vastaavat johtajat voisivat vaihtaa aiheesta kokemuksia ja oppia toisiltaan parhaista käytännöistä uhkiin varautumisessa.
Täysin aukottoman kyberturvallisuusjärjestelmän rakentaminen on mahdotonta, eivätkä kyberuhat tule valitettavasti poistumaan myöskään tulevaisuudessa. Kuitenkin tietoisella ja tehokkaalla varautumisella, hyvällä kommunikaatiolla, selkeällä vastuunjaolla ja osaavien tietoturvajohtajien rekrytoinneilla uhkien toteutumisriskiä ja niiden haitallisia vaikutuksia voidaan kuitenkin merkittävästi vähentää.
Teksti:
Timo Kolehmainen | Senior Consultant
timo.kolehmainen@mercuriurval.com | +358503870316
Mercuri Urvalilla on kokemusta tietoturva-alan johtajien rekrytoinnista yrityksille, palveluoperaattoreille ja konsulttitaloille.
Tutustu suorahakupalveluumme ja ota meihin yhteyttä: