Mitä toimitusjohtajat odottavat hallituksilta?
Teimme Mercuri Urvalilla keväällä 2021 laajan selvityksen suomalaisten toimitusjohtajien näkemyksistä johdon ja hallituksen yhteistyön toimivuudesta. Selvitystä varten haastattelimme 55 pk-yrityksen toimitusjohtajaa.
Haastattelemamme toimitusjohtajat arvioivat hallitusten suoritusta myös kouluarvosanalla. Keskiarvoksi tuli kahdeksan, joten keskimäärin hallitukset suoriutuvat hyvin. Selvityksen perusteella nousi esiin kuitenkin selkeitä kehityskohteita, joita toimitusjohtajat hallitustyössä näkevät.
Selvityksen perusteella hallituksen ja toimitusjohtajan menestyksekkään yhteistyön takana on kolme avainasiaa:
1) avoimuus, 2) luottamus ja 3) tuki.
”Hallituksella ei saa olla mitään piiloagendaa, vaan äärimmäisyyteen viety avoimuus ja rehellisyys.”
Avoimuus näkyy keskusteluilmapiirissä, jossa toimitusjohtajaa myös haastetaan ilman piilotettuja agendoja. Luottamus on kaksisuuntaista. Hallituksen pitää voida luottaa toimitusjohtajaan ja toimitusjohtajan hallitukseen. Tuki taas korostuu yritysten hallitusten roolissa vuosien varrella tapahtuneessa muutoksessa. Aiemmin hallituksen rooli oli enemmän auditoiva, mutta nykyään hallitukset aktiivisemmin tukevat toimitusjohtajaa ja operatiivista johtoa siinä, että yritys menestyy. Hallituksen tarkoitushan on kasvattaa omistaja-arvoa. Toimitusjohtajan tukeminen on tässä yksi tärkeä työkalu.
Seuraavassa on kuvattu haastatteluissa esiin nousseita toimitusjohtajien odotuksia ja toiveita siitä, miten hallitustyötä voisi vielä parantaa nykyisestä tasostaan.
Monimuotoisuuden lisääminen
Toimitusjohtajat toivovat hallituksiin lisää monimuotoisuutta, enemmän ihmisiä erilaisilla taustoilla ja erilaisilla osaamisalueilla. Eniten tämä näkyy perheyrityksissä, joissa perheen jäsenet eivät välttämättä tuo hallitukseen merkittävää strategista lisäarvoa vaan hallitusjäsenyys perustuu omistajuuteen. Myös muissa yrityksissä toimitusjohtajat kaipaavat hallituksiin enemmän etenkin toimialan ulkopuolisia jäseniä.
”Hallituksessa pitäisi jokaisella olla oma strateginen erikoisalue. Jäsenillä tulisi olla myös aito kiinnostus ja intohimo sitä yhtiötä kohtaan.”
Kun hallituksessa on erilaisia ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, niissä syntyy myös enemmän keskustelua. Hallitus ja toimitusjohtaja sparraavat toinen toisiaan, toimitusjohtaja saa tuen ja avun lisäksi uutta ymmärrystä ja uusia näkökulmia.
Uusia hallituksen jäseniä valittaessa huomion tulisi toimitusjohtajien mukaan kiinnittyä siihen, mitä lisäarvoa nämä jäsenet tuovat yrityksen strategiaan. Ideaalitilanteessa jokaisen hallituksen jäsenen tulisi vuosittain arvioida, tuoko hän strategista lisäarvoa vai ei.
Systemaattisuuden lisääminen
Vaikka hallitustoiminta on viime vuosina ammattimaistunut, selvityksessämme haastatelluilta toimitusjohtajilta tuli selkeä viesti, että monilta hallitusten jäseniltä toivotaan edelleen parempaa valmistautumista kokouksiin. Paremmalla valmistautumisella tarkoitetaan ensinnäkin kokousmateriaaliin tutustumista ja kysymysten miettimistä etukäteen, mutta myös markkinan seuraamista. Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan tehtävä on valmistella kokouksen sisältö ja agenda niin, että aikaa löytyy myös keskustelulle. Tämä on kuitenkin turhaa, mikäli hallituksen jäsenet eivät ole valmistautuneet kokoukseen. Valmistautuminen on myös yksi tapa hallituksen jäsenille osoittaa, että he ovat aidosti kiinnostuneita yrityksen asioista, eikä hallituspaikka ole heille pelkkä palkintovirka.
”Hallituksen pitäisi petrata ajankäytössä ja aktiivisuudessa. Aina ei ole luettu materiaalia etukäteen ja pitäisi jäädä vielä aikaa johdon näkemystä haastaville kannanotoille ja keskustelulle.”
Puutteellinen valmistautuminen saattaa näkyä myös siinä, että monet toimitusjohtajat kokevat, että johtoa ei riittävästi haasteta hallituksen kokouksissa. Päätökset menevät läpihuutojuttuina ilman keskustelua, ehkä hallituksen jäsenten valmistautumattomuuden, ymmärryksen puutteen tai kiinnostuksen puutteen takia. Oli syy mikä tahansa, passiivinen ja hiljainen hallitus turhauttaa toimitusjohtajaa. Se voi jopa saada toimitusjohtajan miettimään, onko hänen oma asemansa uhattuna.
Strategiaan keskittyminen
Yritysten hallitusten toiminta on viime vuosina mennyt yhä enemmän strategiseen suuntaan, mutta siitä huolimatta toimitusjohtajat toivovat vieläkin enemmän panostusta tähän. Hallituksen ja erityisesti sen puheenjohtajan pitäisi pystyä selkeyttämään omistajastrategia: Mitä omistaja haluaa? Mihin suuntaan yhtiötä viedään? Mitä seuraavan viiden vuoden aikana on tulossa? Hallituksen puheenjohtajan tehtävä on varmistaa omistajien, hallituksen ja ylimmän johdon yhteinen näkemys tulevaisuuden suunnasta.
Erityisesti toimitusjohtajat odottavat strategista kyvykkyyttä hallitusten puheenjohtajilta. Toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja käyvät säännöllisesti keskusteluja, joskus viikoittain ja joissain tilanteissa jopa päivittäin. Näissä sparraustilanteissa toimitusjohtajaa auttaa, jos hallituksen puheenjohtaja voi omalla kokemuksellaan tuoda erilaisia näkemyksiä palloteltavaksi.
Toimitusjohtajien haastatteluista käy selvästi ilmi, että hallituksissa tartutaan ja puututaan edelleen aivan liikaa operatiiviseen toimintaan. Suurten linjojen sijaan keskitytään pienten yksityiskohtien viilaamisen. Katsotaan edellisten vuosien talouslukuja sen sijaan että mietittäisiin, miten ne saataisiin tulevaisuudessa paremmiksi.
”Hallituksen katseen tulee suuntautua eteenpäin − haetaan ratkaisuja ja ratkotaan ongelmia, sparrataan ja keskustellaan.”
Hallituksen puheenjohtajan tehtäviin noustaan yleensä toimitusjohtajauran jälkeen tai samaan aikaan, kun ollaan toimitusjohtajana toisessa yrityksessä. Näissä tilanteissa on erityisen tärkeää, että puheenjohtaja jättää toimitusjohtajan takin narikkaan ja osaa pysyttäytyä omassa taustaroolissaan toimitusjohtajan tukena ja sparraajana.
Operatiiviseen puoleen sotkeutumiseen vaikuttaa myös aiemmin mainittu monimuotoisuuden puute. Jos hallituksen jäsenet ovat taustansa puolesta syvällä toimialan liiketoiminnassa, heille tuottaa vaikeuksia pysytellä strategisella tasolla. Pahimmillaan he astuvat toimitusjohtajien varpaille. Toimitusjohtajat kyllä toivovat hallituksilta haastamista ja kyseenalaistamista, mutta operatiivisten kysymysten ratkaisemissa he kaipaavat hallituksilta työrauhaa.
Teksti: Teemu Tiainen