Moderni johtaja ei ole yksinvaltias
Mercuri Urvalin 40-vuotisjuhlan kunniaksi aloitimme johtajuuden tulevaisuutta käsittelevän kirjoitussarjan
Johtaja on suomen kielessä latautunut käsite. Sana sisältää kaikuja vanhan maailman käskyjä jakelevasta johtohahmosta, joka viettää päivänsä huolehtien siitä, miten säilyttää oman auktoriteettinsa. Hän määrää mitä tehdään ja miten – muiden tehtävänä on totella.
Näissä mielleyhtymissä on kuitenkin enää hyvin vähän totuutta jäljellä.
Johtajien kanssa keskustellessa tämä seikka tulee hyvin selväksi. Johtamisfilosofioita, toimintaa ohjaavia periaatteita ja mietteitä kyllä löytyy johtajalta kuin johtajalta hyvin kirjavalla skaalalla. Haastattelemiemme 40 suomalaisjohtajan puheissa kuitenkin tuntuu toistuvan yksi teema: johtaja ei ole paras johtaja.
Toisin sanoen: vallan ei kuulu keskittyä vain yhdelle henkilölle. Johtajan tehtävänä on pikemminkin varmistaa, että toimintamahdollisuudet, informaatio ja osaaminen jakautuvat siten, että yrityksen henkilöstö pystyy saavuttamaan sille asetetut tavoitteet. Johtaja ei enää määrää, miten tehdään. Välttämättä hän ei enää edes määrää mitä tehdään, sillä työntekijöillä on valta ja vastuu omasta työstään.
Vallan hajauttaminen on vain korostunut, kun digitaalisuus ja globaali kilpailu ovat nopeuttaneet työelämän muutossykliä. Enää ei ole mahdollista luoda ylhäältä alaspäin annettavaa suunnitelmaa, toimintamallia, jota soveltamalla pystyy luotsaamaan yritystä eteenpäin. Tulevaisuudessa pärjäävät ne yritykset, jotka osaavat antaa yrityksensä yksittäisille ihmisille ja tiimeille mahdollisuuden toimia: reagoida yllättäviin muutoksiin, tarttua nopeasti esitettyihin mahdollisuuksiin ja torjua äkilliset uhat.
Ekokemin Karri Kaitue pitää sopeutumiskykyä yrityksen elintärkeänä ominaisuutena:
"En usko valmiiseen maailmaan vaan jatkuvaan evoluutioon, jatkuvaan kamppailuun siitä oikean löytämisestä. Johtajan pitää hakea joukoistaan valmiuksia jäsentää informaatiota ja jalkauttaa suunnitelmat komplisoituvassa ja monimuotoistuvassa maailmassa."
Kehitys luo motivaatiota ja tuloksia
Sitä mukaa kun työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän itseohjautuvuutta ja kykyä luovia nopeiden muutosten keskellä, myös henkilöstön osaamisen kehittämistarve korostuu. Tämä on johtamisen osa-alue, joka jää usein muiden asioiden jalkoihin. Fortune 500 -yrityksissä johtotehtävissä yli 20 vuoden ajan toiminut Victor Lipman1 summasi Forbesissa tälle syitä: keskitytään liiaksi nykyhetkeen, luodaan byrokraattisia prosesseja, joita ei viedä käytäntöön ja lopulta kärsitään kroonisesta ajanpuutteesta.
Kuitenkin juuri kehittäminen ja osaamisen kasvattaminen ovat ne asiat, jotka suomalaisten johtajien mukaan luovat tuottavuutta, mielekkyyttä työhön ja sitoutumista yritykseen. Edenredin Markus Mustelinin mukaan kyse on jatkuvasta prosessista:
"On tärkeää pitää jatkuvaa vuoropuhelua siitä, mikä on kunkin henkilön kyky, halu ja tarve kehittyä. Pidemmän päälle työn tekemisen täytyy syntyä omasta halusta ja motivaatiosta."
Cargotecin Mika Vehviläinen näkee, että 40 vuoden päästä henkilöstön osaamisen synnyttämät tuottavuuserot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti: "Tuottavuuskysymyksissä tullaan näkemään entistä rajumpia muutoksia. Jos yksinkertaistetaan, niin hyvän, motivoituneen, osaavan ja keskivertoisen mekaanisen suunnittelijan aikaansaama tuottavuuslisä voi olla vaikka 5:1 tai 10:1. Kun siirrytään digitalisaatioon, ohjelmistoihin ja palveluihin, tämä suhde voi olla 1000:1. Tämä liittyy siihen, että kyky saada oikeaa osaamista taloon ja johtaa sitä oikein voi synnyttää valtavia eroja organisaation ja yksilöiden suorituskyvyssä. Tämän ymmärtäminen tulee olemaan kaikenlaisille toimijoille elintärkeää."
Johtajaansa parempi tiimi
Tämän päivän suomalaiset johtajat siis näkevät, että heidän tehtävänsä on antaa työntekijöille valta tehdä oikeat päätökset itse, huolehtia osaamisen kehityksestä ja näiden kahden seikan kautta luoda merkityksellisyyttä. Mielikuva oman valtansa varjeluun keskittyneestä johtajasta on auttamatta vanhentunut.
Canada Goosen Roope Karmavuo kiteyttää ajatuksen:
"Omalla tavallani pyrin tekemään itseäni tarpeettomaksi. Olisi ideaalitilanne, että olisi tiimi, jossa kaikki olisivat minua parempia tekemään työtäni." - Forbes
Teksti: Seija Malmi