Suorahakukonsultin yhteydenotto kannustaa kehittämään omaa uraa
Suorahaussa avoinna olevaan tehtävään kontaktoidaan henkilöitä, joilla on mielenkiintoinen tausta – ilman että he itse ovat ilmoittautuneet hakijoiksi. Olen kollegoideni kanssa tehnyt paljon suorahakuprojekteja asiakasorganisaatioillemme, mutta otetaanpa tähän näkökulma toiselta puolelta pöytää.
Minulle on nimittäin itselle tullut hiljattain muutamia yhteydenottoja eri yrityksistä uusiin uramahdollisuuksiin liittyen. Tässä ammatissa ensin pitää aina varmistaa, kenen uramahdollisuuksista puhutaan – minun, sinun vai jonkun muun. Kyse on ollut minun uramahdollisuuksistani ja olen ollut avoin kuulemaan asiasta. Ja myönnettäköön – olen käynyt keskusteluja ja ne ovat olleet mielenkiintoisia. Itselläni keskustelut ovat herättäneet miettimään erityisesti nykytyötäni, sen plussia ja miinuksia – kaikissa töissähän on näitä molempia ja lisäksi sitä, missä haluan nähdä itseni tulevaisuudessa.
Ihmiset reagoivat suorahakukonsultin yhteydenottoihin omilla tavoillaan. Yhdessä ääripäässä ovat heti asiassa etenemiseen valmiit henkilöt ja toisessa ovat ne, jotka eivät edes halua kuulla mistä on kyse. Oma suositukseni on reagoida avoimesti, mutta rehellisesti, niin itselleen kuin toisille. On hyvä käydä oma tilanne ja kiinnostuksen alueet mielessään ja keskustella niin pitkään kuin ajatukset kohtaavat. Usein ajatukset eivät kohtaa tai ajoitus ei ole hyvä, ja se on hyvä tuoda heti esiin. Eräässä suorahakuprojektissa soitin toimialansa top-yrityksessä työskentelevälle henkilölle ja tarjosin pienemmän toimijan leivissä tehtävää. Hän reagoi mielestäni hienosti:
”Voisin saada enemmän vapauksia, paremman työ–vapaa-aika tasapainon ja toisaalta mahdollisuuden päästä omistajaksi jollain aikajänteellä. Toisaalta menettäisin osin ison talon edut, kansainvälisemmän ympäristön ja mahdollisuuden toimia tunnetun brändin alla”.
Lopputulos oli se, että nykytyönantaja voitti, mutta avoin ajattelu herätti hänetkin miettimään mitä arvostaa ja mihin suuntaan uraansa haluaa kehittää.
Määrätietoisuus ja omien arvojen tavoittelu ovat mielestäni hyveitä – mutta niin ovat myös niiden kyseenalaistaminen ja silmien avaaminen. Hyvä esimerkki avoimesta ja kehityskeskeisestä ajattelusta uramahdollisuuksiin liittyen tulee ammattiurheilusta. Moni huippujääkiekkoilija on tarkoituksella valinnut työnantajakseen vaihtoehtoisen haastajaseuran, jossa saa vapauksia, näyttöpaikkoja ja kehitysmahdollisuuksia eri lailla kuin sarjan ykkösjoukkueessa.
Monet henkilöt, joihin olen suorahakuprojekteissa ollut yhteydessä, ovat jälkikäteen kertoneet, että keskustelut innostivat miettimään omia urasuunnitelmia laajemmin. Monille ne ovat kannustaneet kehittämään nykytyössään alueita, jotka eivät olleet täysin kunnossa. Hienoa! Olenkin aina inhonnut sanontaa ”Se on ammatinvalintakysymys”, sillä siinä on kaksi virheellistä oletusta a) ihmiset voivat vapaasti valita ammattinsa kuten haluavat ja b) ammatit ovat sellaisia kuin ovat eikä niitä voi kehittää. Suosittelen siis avaamaan silmät mahdollisuuksille – niin sisäisille kuin ulkoisille.
Ai että miten omat keskusteluni päättyivät? Hyvin. Tutustuin vaihtoehtoihin ja ihmisiin ja totesin haluavani jatkaa ja kehittää tekemistä nykytyössä.
Teksti: Esko Oja