Tunteet työelämän työkaluina
Mercuri Urvalin juhlavuoden kunniaksi haastattelimme 40 suomalaista johtajaa. Lähes jokainen haastatelluista painotti sitä, että johtamisen ytimessä on tulevaisuudessakin ihmisen kohtaaminen.
Tarvitsemme kykyä käydä dialogia, ja huomioida yksilöllisiä motivaattoreita ja kasvutarpeita. Mutta mitä keinoja johtajilla on henkilöjohtamisen ja hyvän vuorovaikutuksen kehittämiseksi?
Perinteisesti johtajat on opetettu pitämään omat tunteensa piilossa. Tällä hetkellä kuitenkin puhutaan paljon tunteista työelämässä, ja myös johtajan roolissa korostuu inhimillisyys, aitous ja tunteet. Psykologi Jarkko Rantanen on tunne-ekspertti. Hän valmentaa ja kirjoittaa tunteista ja niiden merkityksestä. Tunnejohtaminen ei hänen mielestään ole haastamassa johtamisen rationaalisuutta vaan pikemminkin tukemassa sitä. Tunteet ovat osa ihmisen tiedonkäsittelyä jokaisessa tilanteessa, joten niiden huomioiminen on tärkeää. Rantasen mukaan ei ole mielipide vaan puhdas fakta, että tunteet vaikuttavat ajatteluun ja motivaatioon myös työelämässä.
Johtajan esimerkki voi muuttaa koko organisaatiota
Tunnejohtamisella tarkoitetaan sen huomioimista, että tunteet ovat mukana ja vaikuttavat päätöksiin myös työelämässä. Yksinkertaisimmillaan tämä tapahtuu tunnistamalla omat ja ympäristön tunteet sekä oppimalla käsittelemään niitä. Johtajan esimerkki antaa luvan tunteiden huomioimiselle koko organisaation tasolla. ”Jos johtoryhmän työskentelyn aloittaa kertomalla vähän itsestään, niin koko kokouksen tunnelma voi muuttua täysin erilaiseksi. Kun kokouksessa ollaan vakavia ja puhutaan vain asiaa, niin innostuminen ja uusien asioiden keksiminen voi olla kenelle tahansa todella vaikeaa” kuvailee Rantanen. Ihmiset antavat itsestään paljon enemmän, kun heistä tuntuu, että heistä ollaan kiinnostuneita ja heidät huomioidaan. Jokaisen yksilön panos on osa työpaikan tunneilmastoa, mutta johtajalla on tässäkin enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja vastuuta.
Tunnejohtaminen on hyödyllistä myös taloudellisesta näkökulmasta. Työpahoinvointi maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle valtavia määriä poissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen myötä. Organisaation hyvä tunneilmasto kannustaa omien tunteiden tunnistamiseen ja niiden huomiointiin, jolloin työntekijä osaa ajoissa tunnistaa tuen tarpeen ja uskaltaa puhua siitä. Työnantajia ohjeistetaan laatimaan toimintamallit työhyvinvoinnin tukemiseksi ja hälytysmerkkeihin puuttumiseksi[1]. Johtajan tulisi mahdollistaa se, että alainen saa mahdollisimman paljon tukea omien työhön liittyvien tunteidensa käsittelyyn. Ensimmäinen askel muutokseen on, että jokainen johtaja tiedostaisi olevansa aktiivinen tekijä siinä, minkälaista tunneilmastoa hän ympärilleen levittää. Johtajalta siis edellytetään omien tunteiden tietoista käsittelyä.
Kohti tervettä tunneilmastoa
Tunnetaidot leviävät hitaasti työelämään uuden sukupolven myötä. Muutosta tunteiden huomioimisessa on tapahtunut jo nuorissa start-upeissa, joissa esimieskulttuuri on erilaista perinteisiin organisaatioihin verrattuna. Jarkko Rantanen uskoo tässä tieteen popularisoinnin ja johtajien tunnevalmennuksen olevan yksi monista ratkaisuista tulevaisuuden työelämän tunneilmaston ja työhyvinvoinnin parantamiseksi.
Johtajien lisäksi jokainen muukin voi itse toimia aktiivisena tekijänä kohti tunteita hyväksyvämpää työelämää. ”Kun tulen töihin, minkälaista tunnetta tänne tuon?” on ajatus, jonka muistamalla voi vaikuttaa positiivisesti kollegoiden päivään. Omat tai toisen tunteet vaikuttavat tahtomattakin myös tärkeisiin päätöksiin. Niiden tiedostaminen on varma askel kohti selkeämpiä päätöksiä. Jos pysähdyt tänään hetkeksi reflektoimaan motiivejasi ja tunteitasi, saatat löytää tilanteesta jotain uutta ja merkittävää, mikä olisi muuten jäänyt huomiotta. Juuri tämänkaltaiset pienet teot auttavat kehittämään tulevaisuuden työelämää oikeaan suuntaan, jossa uskalletaan ottaa puheeksi myös se, miltä ”musta tuntuu”.
[1] Duodecimin terveyskirjasto: Työuupumus (burnout)
Teksti: Seija Malmi
Seija Malmi on yksi Mercuri Urvalin tiiminvetäjistä ja tehnyt yli 10 vuoden uran yrityksessämme. Seijalla on laaja asiakaspinta kulttuuri-, koulutus- ja asiantuntijaorganisaatioissa. Johtamisen haasteet ja organisaatioiden kehittäminen ovat vahva innostuksen lähde Seijan työssä. Hänen mielestään onnistuneet johtajavalinnat saavat organisaation kukoistamaan ja hyvä johtaja luo avointa dialogista kulttuuria ympärilleen. Seija myös coachaa ja valmentaa johtotehtävissä olevia. Ennen Mercuri Urvalia Seija on työskennellyt Accenturella ja Helsingin yliopistossa. Monipuolinen liikunta, dekkarit ja kokkaaminen antavat mukavaa tasapainoa konsultin elämään.